Muhoksella sijaitseva Salorinne on vaativan sijaishuollon yksikkö haasteellisesti oirehtiville nuorille, jotka tarvitsevat kasvussaan vahvaa ammatillista tukea ja hyötyvät koulukotikoulun erityisosaamisesta. Salorinteen yhteydessä on kolmepaikkainen erityisen huolenpidon osasto.

– Lapset tulevat erityisen huolenpidon osastolle (EHO) monenlaisista tilanteista ja on hyvin yksilöllistä, millaista apua hän pystyy ottamaan vastaan. Samalla kun lapsen elämää rajoitetaan vahvasti, myös pysähdytään hänen asioidensa äärelle. Moni lapsi hyötyy siitä, että hän pääsee pysähtymään, on aikuisia ympärillä ja turvallinen paikka, missä olla, toteaa Salorinteen palveluvastaava Annika Haltsonen.

Erityisen huolenpidon osastolla henkilöstömitoitus on 2,8 työntekijää lasta kohden. Työskentelyssä on ohjaajien ja oman sosiaalityöntekijän lisäksi tiiviisti mukana ja läsnä terveydenhuollon tiimi, johon kuuluu psykologi, psykiatri ja psykiatrinen sairaanhoitaja.

EHO:n työntekijät suunnittelevat ja toteuttavat sisällöllistä työtä osana moniammatillista tiimiä. Työskentely lapsen kanssa on yksilöllistä ja voimavaralähtöistä. Jos lapsella on esimerkiksi päihdeongelma, työskentely alkaa päihdearviolla. EHO:lla työskentely sopiikin jo lastensuojelussa jonkin aikaa työtä tehneelle ammattilaiselle, joka kaipaa työhönsä uusia haasteita ja mahdollisuuksia kehittyä.

– Osastolla työskentelevät ovat lastensuojelun huippuammattilaisia, ja EHO-kokemusta arvostetaan, Haltsonen huomauttaa.

Lapsen EHO-jakso kestää korkeintaan 90 vuorokautta. Kestoa ja tarvetta arvioidaan säännöllisesti sosiaalityöntekijän ja erityistyöntekijöiden kanssa yhteistyössä EHO:n kasvatusyhteisön ja lapsen huoltajien kanssa.

– EHO-jakson aikana työskentelyssä painottuu turvallisuus ja selkeys. Sen avulla on saatu todella hyviä tuloksia. EHO-jaksolta on saatettu mennä takaisin kotiinkin, mutta aina arvioidaan tarkkaan, mikä jatko lapselle on paras mahdollinen, Haltsonen pohtii.

Yksi mahdollinen askel on siirtyminen vaativan sijaishuollon yksikköö Salorinteelle. Lapsi pysyy tutussa pihapiirissä, mutta hänen kanssaan aletaan harjoitella asteittain vapaampaa arkea.

Ohjaajien ja muiden yksiköiden työntekijöiden työskentelyssä kaikki tähtää lapsen toimintakyvyn ja omatoimisuuden lisäämiseen, omien tunteiden tunnistamiseen ja hallintaan sekä sosiaalisten taitojen kehittymiseen. Lapsia tuetaan arjen taitojen haltuunotossa, omien vahvuuksien löytämisessä, osallisuudessa ja yhteiskuntaan kiinnittymisessä.

– Salorinteellä työntekijä näkee pitkältä aikaväliltä lapsen kehitystä ja kulkee rinnalla. Erityisen huolenpidon jaksolla selvitetään kriisiytyneen tilanteen syitä, ja erityisyksikön puolella rakennetaan lapsen polkua eteenpäin. Työntekijän näkökulmasta on palkitsevaa nähdä lapsen edistyminen.

Ohjaajan työ sijaishuollossa on omaohjaajatyöskentelyä ja arjen elämistä lapsen kanssa. Isossa osassa on yhteistyön tekeminen lapsen kouluasioissa, yhteyden pitäminen vanhempiin sekä arjen struktuurista ja viikko-ohjelmasta huolehtiminen.

– Salorinteellä lasta tuetaan oman elämän ja mielekkään vapaa-ajan rakentamisessa. Kun lapselle annetaan valinnan mahdollisuuksia, omaohjaaja on tukena valintojen tekemisessä. Lapsi käy harrastuksissa ja kokeilee, mitkä ovat hyvinvointia tukevia asioita. Osallisuus on todella tärkeää eli lapset ovat mukana siinä, mitä omassa arjessa tapahtuu, Haltsonen sanoo.

Salorinteen yhteydessä on kaksi itsenäistymisasuntoa, joissa täysi-ikäisyyttä lähestyvä nuori voi harjoitella itsenäistymistä.

– Sillä tavalla pääsee turvallisesti kokeilemaan yksin asumista, siivousta ja ruoanlaittoa, mutta kuitenkin ohjaajan ja yksikön tuki on koko ajan lähellä ja läsnä.

---

Salorinteen erityisen huolenpidon osastolla on kolme asiakaspaikkaa nuorille, jotka käytöksellään vaarantavat vakavasti oman terveytensä ja kehityksensä.

Erityinen huolenpito on moniammatillista hoitoa ja huolenpitoa, jonka avulla katkaistaan nuoren vahingollinen käyttäytyminen. Hoitojakson tavoitteena on vakauttaa nuoren elämäntilanne, rakentaa muutosmotivaatiota ja sitouttaa kuntoutukseen.