Hoivatien vammaispalveluiden asiakasraati on toiminut reilun vuoden. Neljä kertaa vuodessa kokoontuva raati tekee näkyväksi asiakkaiden kokemustiedon. Raadin vetovastuu on VillaKapteenin palveluvastaavalla Hennaliisa Suomella ja Hietasaaren ryhmäkodin palveluvastaavalla Leena Toljamolla.

Raadissa on vaihdellen jäseniä kaikista Hoivatien vammaispalveluiden yksiköistä. Aina kokouksen aluksi pidetään esillä karttaa, jossa näkyy osallistujien paikkakunnat ympäri Suomen.

– Joissakin yksiköissä raatilaiset valittiin vaaleilla, joistakin on mukana vapaaehtoiset ja joissakin on vaihdettu osallistujat jokaiseen kokoukseen. Asiakasraati kokoontuu Teams-kokouksena ohjaajan avustuksella. Ja kokouspullat ja kaffet pitää tietenkin aina olla, Suomi naurahtaa.

Kokouksissa käydään läpi asiat esityslistalta, joka toimitetaan pohdintatehtävineen yksiköihin etukäteen.

– Tulevaa asiakasraatia alustetaan yksikkökokouksissa. Silloin kuullaan koko sakilta kulloiseenkin aiheeseen ideoita ja mielipiteitä; keskustellaan myös siitä, onko asioita, joita johdon on hyvä kuulla. Asiakasraadissa on aina puheenjohtaja ja sihteeri, ja kuvallinen powerpoint-esitys selkiyttää kokouksen kulkua, Toljamo kertoo.

Asiakasraadin aluksi kysellään kaikkien kuulumiset, mutta aiheisiin käydään napakasti kiinni. Yksikkökokouksissa esiin nousseita asioita käsitellään ja kirjataan asiat ylös. Lisäksi mietitään, mistä seuraavalla kerralla jutellaan.

– Esimerkiksi viime elokuussa käsitelty ystävyysteema tuli edellisen kevään kokouksesta asiakkaiden tuomana. Meidän asiakkailla on vaikea löytää uusia ystäviä, joten jaoimme ajatuksia siitä, mistä ystäviä saa, ja miksi ystävyys ja sosiaalisuus ovat vaikeita asioita. Vaikka totesimme, että ystäviä saa vaikkapa harrastuksista tai omista yksiköistä ja että voi olla kirjekavereitakin, voi ystävyyden ylläpito olla asiakkaille haasteellista, koska he tarvitsevat usein ohjaajan tueksi, Suomi sanoo.

Tavoitteena on, että yksiköissä saitaisiin aikaan laajemminkin keskustelua siitä, mitä asiakasraadissa voitaisiin keskustella.

– Meidän ohjaajilta tulee paljon ideoita, mutta haluamme nimenomaan asiakkaiden ääntä enemmän kuuluviin. Yhteisökokouksissa puhutaan siitä, mihin asioihin voi omassa elämässä vaikuttaa ja mihin voisi vaikuttaa vielä enemmän. Raatiin osallistuva asiakas tekee yhteisökokouksessa muistiinpanoja ja tuo ne raatiin kuultavaksi. Raadin jälkeen kokouksen pöytäkirja tulostetaan kaikille nähtäväksi. Me opetellaan yhteisön viestin tuomista esiin, eikä sitä omaa päivänpolttavaa juttua, Toljamo sanoo.

Asiakasraati on tuonut mukanaan paljon asioita, joihin asiakkailla ei entuudestaan ole vielä ollut valmiuksia. Moni osallistuu ensimmäistä kertaa Teams-kokoukseen. On opeteltu käden nostamista, vuoron pyytämistä ja muita kokousteknisiä juttuja. Tärkeää on digiosaamisen lisäksi kuuntelemisen taidon opettelu.

– Meidän asiakkaat oppivat nopeasti. Heillä on tarve tulla kuulluksi ja tällaisen vastuutehtävän ottaminen vastaan on tärkeää asiakkaille, Suomi pohtii ja jatkaa:

– Joissakin yksiköissä yhteisöllisen äänen kuuluviin saaminen on vaikeampaa. Esimerkiksi meillä asiakaspalaverit ovat haastavampia, kun sosiaaliset tilanteet ovat meidän asiakkaille hankalia ja joudumme joskus jakamaan yksikön asiakkaat pienempiin asiakaspalaveriryhmiin ja niiden anti sitten yhdistetään raatiin vietäväksi.

 

Asiakkaan ääni kuuluviin ja osallisuus näkyväksi

Asiakasraadin pitäminen on koettu miellyttäväksi. Asiakkaat ovat vilpittömän innoissaan mukana, vaikka puheen tuottamisen ongelmat ovatkin asiakkailla yleisiä. Kun viime vuoden lopussa osallistujilta kysyttiin, miltä ensimmäinen vuosi asiakasraatia on tuntunut, asiakkailta tuli valtavan positiivinen palaute.

– Asiakkaat ovat huomanneet, mitä raadin pitäminen on. Raati on niin sanotusti löytänyt paikkansa, vaikka tekemistä on vielä siinä, miten raadin viesti selkiytetään muille. Tärkeää on saada asiakkaan ääni enemmän kuuluviin ja osallisuus näkyväksi ja tämä on yksi keino, Toljamo pohtii.

Osallisuus on asia, mikä on esillä näkyvästi myös yksiköiden omavalvontasuunnitelmissa. Esimerkiksi läheisille suunnattuja tapahtumia ja iltoja tulee olla tietty määrä vuodessa.

– Yleisesti vallalla oleva näkemys kehitysvamma-alasta on erilainen kuin, mitä se oikeasti on. Asiakkaat pääsevät vaikuttamaan omaan elämään ja tekemään omia valintoja siitä lähtien, mitä esimerkiksi haluavat syödä yksikössä. Jos asiakas ei osaa sanoa, että ei tykkää jostakin tai ei osaa vaatia jotain, päätöksen tekeminen menee helposti yhteiskunnassa yleisesti hyväksytyn mallin tai ohjaajan näkökulman mukaan. Asiakaspalautekyselyissä kohta ”Saan päättää omista asioista” on edelleen liian alhainen, joten parannettavaa on vielä ja työntekijöiden tulee tietoisesti muistuttaa itseään siitä, että asiakas on se, joka päättää. Asiakasraati vie asioita eteenpäin nimenomaan vammaisten näkökulmasta, Toljamo pohtii.

Asiakasraatitoiminta voidaan nähdä siis jonkinlaisena askeleena laajempaan yhteiskunnalliseen osallistumiseen.

– Asiakasraadissa olet osa isompaa ryhmää ja pystyt viemään viestiä eteenpäin sekä nostamaan esiin sen, missä asioissa asiakkaat haluavat päättää enemmän ja itsenäisemmin. Vaikka kaikkea tätä vasta harjoitellaan, on tämä kuitenkin hyvä alku ja mahdollisuus osallistua aika merkittävään asiaan, Suomi sanoo.

Suomi ja Toljamo ovat tyytyväisiä siitä, miten asiakasraati on tuonut asiakkaille itsevarmuutta.

– Asiakas saa kokemuksen, että osaa toimia etäpalaverissa. Sekin on osallisuutta, että voi vuorovaikuttaa toisella paikkakunnalla asuvan kaltaisensa kanssa.

___________

Lue lisää Hoivatien vammaispalveluista!