Hoivatien ensikotiyksiköt tarjoavat ympärivuorokautista tukea raskaana oleville sekä vauva- ja pikkulapsiperheille, jotka tarvitsevat intensiivistä apua arjen vakauttamiseen ja uuteen elämäntilanteeseen sopeutumiseen. Ensikotiyksiköiden asiakasperheiden taustalla voi olla monenlaisia haasteita: mielenterveys- tai päihdeongelmia, väkivaltakokemuksia, yksinäisyyttä, uupumusta tai traumaattisia kokemuksia.
- Ensikotityö on vakauttavaa vauvaperhearkea rinnalla kulkien, vauvaperhetyön ohjaaja, asiakkuusvastaava Sini Backman tiivistää.
Ensikotiyksiköt sijaitsevat Ensi-Kodin tiellä, Helsingin Vallilassa. Verso tarjoaa ympärivuorokautista perhekuntoutusta vauvaa odottaville ja alle 6-vuotiaiden lasten perheille, jotka tarvitsevat vahvaa tukea arkeensa. TaikaHelmi puolestaan toteuttaa ympärivuorokautista vauvalähtöistä päihdekuntoutusta raskaana oleville äideille ja vauvaperheille.
Ensikotiasiakkuus alkaa useimmiten sosiaalityöntekijän yhteydenotosta, kun perheelle on arvioitu tarvittavan perhekuntoutusta. Joskus asiakkuuteen on johtanut lastensuojeluilmoitukset, jotka on voinut tehdä esimerkiksi neuvola, synnytyssairaala, perhetyö tai läheiset. Lastensuojeluilmoituksen jälkeen arvioidaan perheen tuen tarve ja tarvittavat palvelut.
Asiakkuudet voivat alkaa esimerkiksi jälkihuollon, lastensuojelun, perhepalveluiden tai aikuissosiaalityöntekijän vahvasta suosituksesta ensikotikuntoutukseen. Kuntoutukseen tarvitaan maksusitoumus, minkä lähettävä sosiaalityöntekijä tekee. Yksi kohderyhmä on myös alaikäiset vanhemmat.
- Perhe tarvitsee sosiaalityöntekijältä tai kunnan tai kaupungin myöntämän maksusitoumuksen ja arvion siitä, että ensikoti voisi olla hänelle hyvä tukimuoto. Maksusitoumuksen saatuaan asiakas tulee tutustumiskäynnille ja toisinaan lähetämme kuvia tiloistamme ja järjestämme Teams-kokouksen, mikäli asiakas on kauempaa. Kerromme konkreettisista käytännön asioista, menetelmistä ja yhteisöelämästä, kuntoutuksesta, Backman kertoo.
Ensikotiyksikköön muuttaessaan asiakas saa oman kalustetun huoneen ja ruoat. Samalla aloitetaan vauvan ensimmäisen kodin rakentaminen.
Tuleepa asiakas ensikotiyksikköön odotusaikana tai sitten, kun vauva on syntynyt, tuetaan asiakasta heti yhteisöllisyyteen.
- Odotusaikana käytämme muun muassa masuvauvan hoivaa ja leiki -menetelmää, valmistaudumme synnytykseen, hankimme tarvittaessa doulan ja luomme turvaa synnytykseen. Ensikotiyksikköön voi tulla suoraan synnytyssairaalasta, osa tulee kotoa tai vauva on voinut olla sijoituksessa ennen tänne tuloa. Toinen vanhempi voi tulla mukaan kuntoutukseen, samoin isommat alle 6-vuotiaat sisarukset voivat osallistua, Backman kertoo ja jatkaa:
- Ensihetket ovat pesänrakennusta ja vauvan tuloon valmistautumista yhdessä ihmetellen ja pohtien. Hankimme vauvalle tarvikkeet ja keskitymme mentalisaatioon eli mielen valmistamiseen vauvan tuloon. Kiintymyssuhteen muodostumista ja varhaista vuorovaikutusta tuetaan ensi hetkistä alkaen, Backman sanoo.
Vauvaan tutustutaan rauhassa ja työntekijän tukemana opetellaan vauvan hoitoa.
- Pohdimme yhdessä vauvan tarpeita ja yritämme auttaa vanhempaa tunnistamaan oman vauvan temperamentti. Vauvan hoitoon liittyy paljon asioita: millainen syöttöasento on hyvä, katsekontaktin ottaminen, vauvan rauhoittelu. Jos vanhempi on hermostunut tai väsynyt, työntekijä auttaa tilanteessa konkreettisena apuna.
Hoivatien ensikotiyksiköissä on yöaikaan koko ajan yöohjaaja läsnä ja saatavilla yhteisissä tiloissa.
- Yöllä ei aleta pitkiin keskusteluihin, mutta luodaan turvaa ja vakautta, rauhoitellaan. Päivällä palataan pelkoihin ja muistoihin, joita yöaikaan asiakkaalla saattaa traumataustan vuoksi nousta esille. Tieto siitä, että joku on saatavilla ja paikalla öisin, rauhoittaa. Yöllä voidaan opetella asioita ja etsiä keinoja, joista vanhempi hyötyy muutettuaan kotiin. Jos vaikkapa vauva sairastuu yöllä, miten arvioidaan, viedäänkö vauva aamulla lääkäriin. Syökö vauva riittävän usein yöllä. Milloin vauva herätellään syömään tai miten vauva nukkuisi paremmin.
Päihdepuolella ympärivuorokautisessa kuntoutuksessa keskeistä on päihteettömyyden turvaaminen, turvallisen alun varmistaminen vauvalle ja se, että vauvan tarpeisiin vastataan.
- Jos vanhempi tai vanhemmat ovat traumatisoituneita tai haastavassa elämäntilanteessa, autetaan heitä ja luodaan rutiineja, hoivaa ja vakauttavaa arkea myös vanhemmalle. Tässä työskentelyssä auttavat strukturoidut viikkorakenteet ja tutkitut työskentelymenetelmät, jolloin jokaiselle löydetään yksilölliset tuen tarpeet.
Ensikodin asiakkuuden alussa luodaan tavoitteet kuntoutukselle. Tavoitteet arvioidaan kerran kuukaudessa, jolloin on aina myös tapaaminen omien sosiaalityöntekijöiden kanssa. Asiakkaan, oman työntekijän ja sosiaalityöntekijän lisäksi kokouksiin voi osallistua läheinen, asiakkaan omasta verkostosta.
- Vauva kasvaa ja kuntoutuksessa huomioidaan koko ajan vauvan tarpeet. Siksi tavoitteita seurataan tiiviisti. Meillä on asiakkuuden ajan käytössä fit-mittari, jonka asiakas täyttää kerran viikossa. Sitä kautta asiakas voi itse vaikuttaa asioiden etenemiseen. Keskustellaan ja reflektoidaan, mikä häntä auttaa siinä tilanteessa, mikä on kuntoutuksen vaikuttavuus ja asiakkaan oma vointi.
Keskimääräinen asumisaika ensikotiyksikössä on kuusi kuukautta. Joskus kuntoutuksen jakson pituus voi olla pidempi tai lyhyempi. Siinä ajassa opitaan huolehtimaan vauvan kasvusta ja kehityksestä sekä arjen hallintaa.
- Päihdepuolella kuntoutuspolku on erilainen. Ensimmäisten kahden viikon ajan asiakas voi ulkoilla työntekijän tai kuntoutuksen loppuvaiheessa olevan asiakkaan kanssa. Seulat ovat viikoittain ja tarvittaessa lääkehoito kuuluu kuntoutukseen.
Arkipäivä ensikotiyksikössä alkaa aina kello yhdeksän aamukokouksella. Siinä keskustellaan yhdessä läpi päivän kulku ja myös se, miten yö on mennyt. Päivän aikana on erilaisia ryhmiä ja perheelle turvallisten vieraiden käyntejä. Yhdessä opetellaan myös laittamaan terveellistä ruokaa, kun jokaisella perheellä on viikoittain ruokavuorot.
- Meillä on kerran viikossa yhteisökokous esityslistoineen. Käsittelemme yhteisiä ja yleisiä asioita, yhteisön ilmapiiriä, onko kaikki toiminut, mikä on toiminut hyvin, mitä toivotaan lisää. Vauvallekin on yhteisö, kun yhteisissä laululeikkihetkissä pääsee vuorovaikutukseen toisten vauvojen kanssa.
Viikon aikana on äiti- ja isäryhmä tai vanhempien ryhmä, missä käsitellään vanhemmuutta ja siihen liittyviä asioita, päihdepuolella on päihdekuntoutuksen ryhmä, yhteisöllinen kuntoutusryhmä. Yhteisöllisyyttä vahvistavia ovat myös yksikön koti-illat, jolloin esimerkiksi leivotaan ja katsotaan elokuvaa.
Yhteisöllisyyden lisäksi kuntoutumista autetaan erilaisten menetelmien avulla. Hoivaa ja leiki -menetelmä vahvistaa kiintymyssuhdetta ja vanhemman ja vauvan vuorovaikutusta laulun ja leikin avulla. ADBB-vauvahavainnointi -menetelmä (The Alarm Distress Baby) on sosiaalisen vetäytymisen arviointimenetelmä ja Kannustava vuorovaikutus -ohjelma (ICDP) on kerran viikossa kokoontuva kannustavan vuorovaikutuksen ryhmä. Terapeuttinen työskentely koira-avusteisena on myös päivittäistä. Ensikotiyksiköiden työntekijöiden erityisosaaminen on vahvaa esimeriksi traumatyössä, päihdekuntoutuksessa, maahanmuuttajatyössä ja ylisukupolvisten ongelmien ehkäisyssä.
Jokaisella asiakkaalla on yksilölliset tavoitteet yhteisökuntoutuksen periaatteella. Koko ajan ympärillä oleva vertaistuki mahdollistaa sen, että muiden samassa tilanteessa olevien kanssa voi jakaa esimerkiksi yöheräilyyn ja jaksamiseen liittyviä asioita. Yhdessä pyritään löytämään omia voimavaroja.
Ensikodissa vanhemmat ovat itse vastuussa vauvoista. Lastenhoito järjestetään sovitusti yhdessä työntekijöiden kanssa, jos asiakkaalla on esimerkiksi oma terveyskäynti. Ensikotiyksiköissä käy paljon myös vapaaehtoisia hoitamassa lapsia.
Jos perheellä on oma koti ja kuntoutus hyvässä vaiheessa, aloitetaan kotiharjoittelu päivävierailuilla. Ennen ensimmäistä kotivierailua, työntekijä käy tarkistamassa kodin. Kotiharjoittelun aikana perheeseen ollaan yhteydessä puhelimitse tai videopuheluilla päivittäin.
- On tärkeää, että kuulemme perheen kuulumiset. Perheellä on lisäksi kerran viikossa perhetapaaminen omien työntekijöiden kanssa. Silloin käydään syvemmin läpi vauvan ja perheen ajankohtaisia asioita, mikä on tärkeää juuri silloin. Onko esimerkiksi vauva tulossa sairaaksi, miten talousasiat sujuvat. Kuntoutus on hyvin kokonaisvaltaista.
Kuntoutuksen loppuvaiheessa kotiharjoittelut pidentyvät, mutta useilla perheillä on siinäkin vaiheessa tukea kotiin, tehostetun perhetyön tai perhetyön muodossa, omien hoitokontaktien lisäksi.
- Sitten kun muutetaan kuntoutusjakson jälkeen omaan kotiin, asiakas osaa tehdä kodinhoidollisia töitä, kuten esimerkiksi pyykinpesua ja ruoanlaittoa vauvan kanssa. Lisäksi opetellaan talouden hallintaa ja budjetointia, tehdään velkajärjestelyjä ja opetellaan viranomaisasiointia. Maahanmuuttaja-asiakkailla on usein enemmän virasto- ja lupa-asioita. Käytämme paljon puhelintulkkausta ja arjessa tulkki on mukana tapaamisissa, mutta meiltä käsin voi myös käydä opiskelemassa suomen kieltä eli tuemme kotoutumista mm. kielen oppimisen kautta. Ylipäätään toinen vanhemmista voi käydä töissä tai koulussa. Jos esimerkiksi peruskoulu on käymättä, täältä käsin voi suorittaa opintoja.
- Koko kuntoutus perustuu yhteisöllisyyteen ja myös läksiäiset on koko yhteisön kesken. Muistelemme kuntoutuksen etappeja tulokahveista vauvan syntymään ja siitä eteenpäin. Tavoitteemme on, että perheet lähtevät ensikotiyksiköstä vahvempina, luottavaisempina ja valmiina rakentamaan turvallista tulevaisuutta yhdessä.
Täytä lomake, otamme sinuun pian yhteyttä.