Siirry sisältöön
Tsemppi löytyy tavallisesta arjesta
30.01.2025 | 08:32

Moni sote-alan asiakas harmittelee työntekijöiden jatkuvaa vaihtumista. Ei varsinaisesti herätä luottamusta saati luo turvallista oloa, jos harva se kerta vastassa on uusi ihminen. Tietääkö tuo minusta tai ylipäätään mistään mitään?

Ville Haanela Hoivatien Avopalvelujen Tsemppi-palvelusta tietää. Ville ei ole pelkästään Tsempin pitkäaikainen tukipilari yli 15 vuoden ajalta, vaan hän oli keskeisessä roolissa jo palvelun ideoinnissa, suunnittelussa ja toteutuksessa – aina sen ensimmäisistä askelista lähtien. Hän tuntee sekä Tsempin että sen asiakkaat läpikotaisin.

Virallisen määritelmän mukaan Tsemppi on Oulun seudulla asuville 12–30-vuotiaille suunnattu mielenterveyskuntoutus- ja neuropsykiatrinen valmennuspalvelu. Tuolla lauseella raavitaan kuitenkin vain pintaa.

– Voisi sanoa, että jos asiakkaamme elämästä olisi piirretty ympyrä, niin me olemme seisoneet hänen kanssaan sen keskellä. Ottaneet kopin nuoren koko elämästä, kuvailee Ville.

Kuulostaa massiiviselta operaatiolta. Eikä sittenkään.

– Kaikki lähtee ihan pienistä asioista. Aivan tavallisesta arjesta.

Pala palalta parempaa elämää

Tsempin asiakkailla on haasteita elämänhallinnassa, toimintakyvyssä tai tulevaisuuden suunnittelussa. Monilla on neuropsykiatrisia diagnooseja, ehkä ongelmia päihteiden kanssa. Erityisesti arjen struktuurin ja taitojen oppiminen onkin Tsempissä tärkeässä roolissa.

– Arjen merkitys on valtava. Miten pystyisi tekemään mielenterveyden kanssa töitä, jos arki on aivan sekaisin? Kun päivärytmi löytyy, kaikki muu alkaa loksahdella paikoilleen. Tulee tunne siitä, että hei, tämä elämähän onkin hallittavissa.

Tavoitteena olevaa turvallista arkea nikkaroidaan Tsempissä pala palalta. Selkeät rutiinit ja pienet onnistumiset kasvattavat paitsi nuoren elämänhallintaa, myös itseluottamusta. Jokaisella asiakkaalla on kykyjä ja vahvuuksia, ne kartoitetaan ensiksi. Sitten etsitään yhdessä juuri hänelle parhaiten sopivat toimintatavat.

– Ei ole valmista mallia tai lukujärjestystä, joka toimisi kaikille. Erään asiakkaan kanssa aloimme miettiä ruokarytmiä, että mitä se tarkoittaa. Lopulta hänen aikataulunsa rakentuivat kokonaan ruokailuaikojen ympärille. Itsekin sitä hämmästelin, mutta hän on myöhemmin kertonut, että loppujen lopuksi se oli kaikkein tärkein työkalu hänen elämänsä kannalta.

Aina arjen struktuurien löytyminen ei suinkaan ole helppoa.

– Joskus joutuu sanomaan, että meidän on nyt vaan pakko löytää jokin kiinnostava juttu, joka rytmittäisi sun elämää, tai tästä ei tule mitään. Varsinkin, jos taustalla on neuropsykiatrista problematiikkaa, kuten ADHD:tä, se on miltei välttämätöntä.

Entä jos sitä omaa juttua ei millään meinaa löytyä?

– Ei lakata yrittämästä. Se on tärkeää. Ei luovuteta.

Luottamus rakentuu tekemällä – ei vain sanoilla

Monelle nuorelle perinteiset nökötystapaamiset toimistossa voivat tuntua enemmän kuulustelulta kuin keskustelulta. Tilanne jännittää tai ahdistaa, sanat juuttuvat kurkkuun. Löydä siinä sitten luottamusta. Siksi toiminnallinen työote arjen tilanteiden kautta on Tsempissä aidon asiakaskohtaamisen tärkein avain.

Eli kun teillä on tapaaminen nuoren kanssa, sovitte sen…

 – Ihan minne vaan! Asioista puhuminen on paljon helpompaa yhdessä touhuamisen lomassa. Se on luonnollista vuorovaikutusta. On käyty retkillä, istuttu nuotiolla, kalastettu ja rämmitty metsässä, kaikkea mahdollista. Usein juttu lähtee käyntiin jo siinä automatkalla. Luottamus syntyy pikkuhiljaa tällaisten hetkien kautta.

Muutenkin työntekijä on läsnä asiakkaan koko elämässä.

– Olemme menneet mukaan kouluille, terveydenhuollon ja sosiaalipuolen juttuihin, kartoittaneet ystävät, läheiset, perheet, kääntäneet kaikki kivet.

Peruttuja käyntejä ei Tsempissä Villen mukaan ole ollut juuri ollenkaan, kiitos juuri sen, että palvelu on viety nuoren luokse eikä toisinpäin. Asiakkaan elämään kokonaisvaltaisesti keskittyvä työmalli on esimerkiksi hyvinvointialueelle taloudellisestikin hyvä sijoitus.

– Varsinkin alkuvuosinamme roolimme oli ennaltaehkäistä osastohoitoa tai olla tukena osastohoidon jälkeen. Näin myös teimme, eivätkä useimmat asiakkaat meille tultuaan tarvinneet psykiatrian puolen palveluita juuri lainkaan. Sanoisin, että Tsemppi on tehnyt kunnille melkoisia säästöjä – yhden psykiatrisen hoitopäivän hinnalla meillä voitiin tarjota asiakkaalle tukea jopa kuukauden ajan.

Yksinäinen susi löysi yhteisön

Ennen Tsemppiä Ville työskenteli psykiatrian klinikalla kymmenen vuotta, ja sitten Oulun Diakonissalaitoksen neuropsykiatrisessa KASI-projektissa. Tsempin ajasta hän on puurtanut suurimman osan itsenäisesti, pitkiä aikoja täysin yksin. Palvelun siirryttyä muutama vuosi sitten Hoivatielle Ville onkin huomannut merkittävän muutoksen. Yhteisön voima on tuonut työntekoon uudenlaista ulottuvuutta.

– Täällä saa hyvän tuen. Aina on joku, keltä kysyä, jos tulee jotakin. Se, ettei ole enää yksin, tekee paljon.

Vaikka itsenäiseen työskentelyyn tottuneelle muilta kysymisessä onkin vielä opettelua, Ville arvostaa hyvien tyyppien työporukkaa, yhteisöllisyyttä ja avointa ilmapiiriä. Hän pitää myös työnantajan tarjoamista koulutusmahdollisuuksista ja joustavuudesta, jotka mahdollistavat kehittymisen ja työn mielekkään jatkumisen. Tsempissäkin tehdään nykyisin sen ydintyön lisäksi esimerkiksi tukihenkilötoimintaa nuorille ja heidän perheilleen.

Ennen kaikkea Ville näkee Hoivatien tarjoavan puitteet työlle, jossa tärkeintä on ihmisten aito auttaminen. Yhteiskunnallisen yrityksen arvomaailman hän kokee erottuvan positiivisesti yksityisistä toimijoista, joissa voitontavoittelu saattaa korostua.

– Täällä keskitytään siihen, miten kutakin ihmistä voidaan parhaiten auttaa niillä resursseilla, joita on käytössä, hän toteaa.

Lisätietoja Tsempistä sinulle antaa:
Kuntoutusohjaaja Ville Haanela
050 312 5687, ville.haanela@hoivatie.fi

Teksti ja kuva: Antti Aro