Tähtihetki työssäni

Työn kiireessä unohtuu usein eräs asia. Tähtihetki. Milloin viimeksi koit sen työssäsi?

Tähtihetken tunnistaa siitä, että hetkessä tulee ihanan onnellinen ja lämmin olo, kihelmöivä tunne sisimpään. Tunnet onnistuneesi työssäsi. Minun omat tähtihetkeni liittyvät aina toisen ihmisen onnistuneeseen kohtaamiseen. Silloin tuntuu, kuin olisi saanut koko vuoden palkan etukäteen hyvänä mielenä.

Tähtihetki yllättää arjen työn keskellä.

Useimmiten koen tähtihetken asukkaan kanssa, jonka kanssa olen saanut olla tekemisissä pidempään. Tähtihetki yllättää arjen työn keskellä, saa pysähtymään ja arvostamaan työtäni. Hoitajan työ ikääntyneiden palveluasumisessa on välillä rankkaa, mutta kun malttaa pysähtyä juuri siihen hetkeen ja yksilölliseen kohtaamiseen, palkinto on varma.

Kun kohtaan ihmisen aidosti ja annan itsestäni, saan itsekin enemmän.  

Tähtihetki työssäni on ihana hymy asukkaalta, aito ystävällinen sana tai halaus.  Muistisairas ikääntynyt ihminen saattaa keskustella kanssani hänelle surua tuottavista asioista. Hän ei ehkä osaa sanoittaa asiaa suoraan, vaan puhuu symboleja käyttäen. Hän kertoo, että tavaroita on kadonnut muutossa. Kohta hän kuitenkin toteaa surullisesti, että tavarat eivät ole tärkeitä. Koska tunnemme jo pidemmältä ajalta, minulla on kyky ymmärtää, mitä hän tarkoittaa. Ikääntynyt asukas kaipaa entistä elämää ja kadonneita voimavaroja.

Hän on tullut kuulluksi ja suru on saatu sanoitetuksi. Luottamalla minuun hän on antanut minulle tähtihetken työssäni.

Tähtihetki voi olla myös haastava kohtaaminen.

Tähtihetki voi tulla myös haastavasta kohtaamisesta. Asukas on kimpaantunut minulle, koska on tullut väärinymmärretyksi. Hänen tyynnyttyään keskustelemme rauhallisesti ja hän pyytää anteeksi. Minäkin pyydän anteeksi omasta puolestani. Aidossa kohtaamisessa ei tarvitse etsiä syyllisiä, kunhan asiat eivät jää kaivamaan. Tärkeintä on rauha ja kummankin osapuolen hyvä mieli.

Saattohoito tulee aika ajoin ajankohtaiseksi ikääntyneiden hoidossa. Niin surullinen ja pysäyttävä asia kuin se onkin, saattohoito tuottaa myös ikimuistoisia kohtaamisia. Ja niitä hetkiä ei unohda.

Muistan erään rauhallisen yövuoron, kun istuin erään ikääntyneen vuoteen vierellä. Hän lepäsi rauhallisesti, mutta oli hereillä. Autoin häntä muuttamaan asentoa. Kysyin häneltä, onko kipuja ja onko siinä nyt hyvä olla. Asukas ei jaksanut enää puhua, mutta vastaus tuli muulla tavoin. Mikä hymy. Väsynyt mutta rauhallinen ja tyytyväinen hymy. Silmissä näkyi levollinen olo.

Kun asukas ei enää puhu tai keskustele, on tärkeää silti puhua hänelle hoitotyön lomassa. Jokainen meistä tunnistaa tämän tärkeän periaatteen. Kun olen itse näin toiminut, olen saanut yllättävän palkinnon. Asukas vastaa yllättäen ”huomenta” kun hänelle näin aamulla toivotan. Miten tärkeä yksikin sana voi olla! Me olimme sen lyhyen hetken ihan oikeassa vuorovaikutuksessa.

Musiikin merkitystä ei voi kylliksi korostaa. Muistan erään ihanan tähtihetken, kun autoin puhumatonta ikääntynyttä ruokailussa. Hetki oli rauhallinen ja lauloin hänelle ”hetki vain ja päivä kerrallansa”. Ehkä vähän nuotin vierestä. Ilmeisesti se ei haitannut. Hän tunnisti laulun ja alkoi itsekin laulaa. Muistan sen ikuisesti!

Tähtihetkiä työssä syntyy myös kohtaamisissa työtovereiden, opiskelijoiden ja omaisten kanssa. Joskus toivon, että olisin kirjoittanut muistiin kaikki nuo ikimuistoiset tähtihetket urani alusta alkaen.

Siitäkin huolimatta tähtihetket auttavat minua jaksamaan työssäni.

----

Kirjoittaja Nina Keränen toimii lähihoitajana Oulun Vesperkodissa.