”Tärkeä työväline, jolla konkreettisesti parannamme asiakkaidemme hyvinvointia” vai ”Turhauttava turhake, joka vie aikaa oikealta työltä”? Kehitysvammaisten toimintakyvyn arvioinnissa käytettävä RAI-ID saa sekä ruusuja että risuja. Selvitimme, miten Hoivatiellä otetaan kaikki irti kiistakapulasta – vaikkei se ehkä ihan täydellinen vielä olekaan.
– Sus siunakkoon, mikä työmaa! parkaisi Jonna Haavisto mielessään.
Vuosi oli 2022. Paikkana Rantakoti, ympärivuorokautista palveluasumista tarvitsevien ikääntyvien kehitysvammaisten ihmisten koti Muhoksella. Ohjaajana ja tiimivastaavana toimiva fysioterapeutti Jonna oli ensimmäisen kokonaan itsenäisesti hoidettavan RAI-ID-arviointinsa äärellä.
Jo aiemmassa työpaikassaan Jonna oli tukenut omaohjaajia heidän arvioidessaan asiakkaiden fyysistä toimintakykyä RAI-mittaristolla. Fyssariopintojen kautta mittaristot olivat muutenkin tuttuja, ja nyt oli käytynä myös RAI-arviointien tekemiseen vaadittu koulutus. Motivaatiokin oli tikissä. Mutta silti.
– Kun ekan kerran alkoi käydä kokonaisuutta läpi, tuli aika nopeasti olo, että apua, mitenköhän tästä selviää, Jonna hymyilee nyt.
Silloin hymy oli aavistuksen jähmeämpi. Punaisen langan löytäminen erittäin laajasta kysymyspatteristosta oli hankalaa. Kohdat, joihin ei tuntunut löytyvän sopivaa vastausta, lisäsivät epävarmuutta omista arviointikyvyistä.
– Se eka arviointi oli tavallaan siitä selviytymistä: kunhan nyt saan tämän jotenkin tehtyä, Jonna muistelee.
Valoa oli onneksi näköpiirissä. Paljonkin.
Jotta RAI-ID ei kuulostaisi silkalta salakoodilta, avataan sitä hieman.
RAI eli Resident Assessment Instrument on toimintakyvyn ja palveluntarpeen arvioinnin kansainvälinen välineistöperhe. Tämän perheen yksi jäsen on RAI-ID eli interRAI Intellectual Disability. Sitä käytetään kehitysvammaisten ihmisten toimintakyvyn, tuen- ja palveluntarpeen sekä hyvinvoinnin kokonaisvaltaiseen arviointiin. Arviointi tehdään yleensä puolen vuoden välein tai kun asiakkaan toimintakyvyssä tapahtuu selkeä muutos.
– Laaja kysymyspatteristo koostuu yhdeksästä tutkimuspohjaisesta mittaristosta, joista kaikki ovat myös yksittäin olemassa. RAI-ID on sulattanut nämä mittaristot yhteen. Tavoitteena on ollut kokonaisvaltaisempi arviointijärjestelmä, valaisee fysioterapeutti Sami Helén Muhoksella sijaitsevasta Fantista, ympärivuorokautista palveluasumista tarvitsevien lasten ja nuorten kodista.
Saadut mittaritulokset ovat yksittäisiä numeerisia arvoja, joista syntyvä kokonaisuus kertoo kattavasti asiakkaan toimintakyvystä – niin sen kognitiivisesta, fyysisestä kuin psykososiaalisesta osa-alueestakin. Kuvaus kalskahtaa juhlavalta, mutta todellisuudessa kyse on kaikesta siitä arkisesta, mutta kallisarvoisesta tiedosta, joka ohjaa ihan jokapäiväistä kanssakäymistä asiakkaiden kanssa. Eli missä mennään ihmisen fyysisen toimintakyvyn, mielenterveyden, vuorovaikutustaitojen tai arjessa selviytymisen kanssa.
Lisäksi ohjelman taustalla pyörivä matemaattinen laskentakaava osaa tulosten perusteella myös älähtää kiinnittääkseen työntekijän huomion tiettyihin kohtiin. Silloin puhutaan herätteestä.
– Kun järjestelmä hoksaa, että tässä kohdassa on tuo vastaus, tuossa tuo ja tuossa ehkä vielä kolmas, se nostaa herätteen automaattisesti esiin. Herätteet auttavat ammattilaisia tunnistamaan asioita, jotka saattavat vaatia lisäarviointia tai toimenpiteitä.
Toisin sanoen mittaritulokset kertovat, missä mennään, ja herätteet ohjaavat ammattilaista tarkistamaan taustalla olevat kysymykset ja arvioimaan, onko kyse todellisesta riskistä vaiko tilannekohtaisesta poikkeamasta.
Sami on hyvin kartalla RAI-ID:n suhteen. Osansa saattaa olla fysioterapeutin koulutuksella, kuten Jonnallakin.
– Mehän istuimme koulussa ja opiskelimme mittaamista – sen teoriaa ja erilaisia arviointijärjestelmiä. Eli meille ei RAI:ssa sinänsä ollut mitään outoa. Monelle muulle tässä on tullut kertarytinällä hyvinkin paljon uutta.
Kerralla hyvin paljon uutta. Siihen taitaa tiivistyä monen RAI-ID:n kanssa yhteiselle taipaleelle astuneen ammattilaisen kokeman shokkistartin ydin. Suurta ja itselle vierasta kokonaisuutta on alkuun haastavaa hahmottaa.
– Ensimmäinen ajomatka itselle tuntemattomaan määränpäähän tuntuu usein pitkältä. Pelottavaltakin. Tässä on sama ilmiö – se on se epätietoisuus, joka sitä tuskaa tuo, Sami kuvailee.
Mutta toinen matka samaa reittiä käykin jo kivuttomammin?
– Ilman muuta. Eka arviointi on vähän raskas, koska se pitää luoda tyhjästä. Mutta toisella kerralla käytössä on pohja, johon ovat tallentuneet edellisen arvioinnin vastaukset. Voi pohtia, onko mikään muuttunut, ja merkitä sen mukaan. Se on huomattavasti helpompaa, Sami rohkaisee.
Jonnalla on arvioinnissa nykyisin oma rutiininsa:
– Ensin analysoin RAI-ID-ohjekirja kädessäni, mitä kullakin kysymyksellä haetaan. Ja vastauksen valittuani perustelen sen aina muistiinpanoille varatussa tekstikentässä.
Muistiinpanoista on hänelle apua seuraavia arvioita tehdessä ja silloin, kun tuloksista nousee jokin heräte.
– Niiden naputtelusta on ollut ihan valtavasti hyötyä! Näen muistiinpanoista heti, miksi arviointi on vaikkapa kaksi vuotta sitten kertonut noin, ja miksi se nyt sanoo näin.
Kun RAI-arviointi toimii, se voi haastaa ammattilaisen omia ajatuksia. Jonna on huomannut tämän erityisesti asiakkaiden tavoitteiden kohdalla. Ne ovat RAI-ID:ssä suuressa roolissa.
– Itsellä saattaa olla selkeä visio siitä, mikä olisi asiakkaalle hyvä tavoite. Mutta jos asiakasta ei tämä tavoite kiinnosta, niin eihän se mikään ihme ole, jos hän ei siihen sitoudu! Kun tavoite lähtee asiakkaan omista toiveista, se vahvistaa myös hänen osallisuuttaan ja tunnetta siitä, että hän on aktiivinen toimija omassa elämässään. Se on tosi tärkeää, painottaa Jonna.
Laajan kysymyspatteriston avulla saattaa nousta esiin myös sellaisia toiveita, joita ei muuten ehkä olisi hoksattu.
– Esimerkiksi eräs asukas sanoi haluavansa leipoa ja kokata. Arjessa ei ollut tullut vastaan mitään viitteitä tästä, mutta RAI-ID:n kautta se nousi esiin.
Aiempien tavoitteiden saavuttaminen on oiva motivaattori.
– On mahtavaa hoksauttaa, että katsopa, viime arvioinnissa sinulla on ollut tällaisia tavoitteita ja nyt olemme päässeet niihin. Se on tosi motivoiva tilanne meille molemmille. Teemme arvioinnit asiakkaan kanssa yhdessä, ja yhdessä iloitsemme myös saavutetusta kehityksestä, kertoo Jonna ja lisää:
– Kyllä minä olen vilpittömästi sitä mieltä, ettei RAI-ID ole mikään kliininen, kova arviointimenetelmä, vaan aidosti osallistava, asiakkaan huomioiva työkalu.
RAI-ID-arvioinnissa on kyse myös siitä, että kaikki asiakkaat tulevat kuulluksi.
– Tehtävämme on löytää keinot, joilla jokaisen ääni saadaan esiin. Kun kommunikoinnissa on haasteita, auttaa, kun tuntee asiakkaan. Usein me tutut voimme päätellä ilmeistä, eleistä tai äänenpainoista paljon sellaista, mikä ei avautuisi muille, kertoo Jonna.
Kaikissa arvioinneissa kysytään tilannetajua. Arviointityö rytmitetään aina asiakkaan vireystilan mukaan, ja tilanteeseen valitaan sopiva ympäristö. Välillä homma toimii parhaiten yhteisellä kävelylenkillä, toisinaan konsteja on etsittävä sen kuuluisan boksin ulkopuolelta:
– Eräälle asiakkaalleni, joka kokee kaikenlaiset arviointitilanteet ahdistavina, keksin esittää kysymykset puhelimitse. Soitin hänelle, vaikka hän oli miltei viereisessä huoneessa. Ja kas, sehän alkoi sujua, hymyilee Jonna.
Kommunikointia tuetaan myös kuvilla, viittomilla, kommunikaattoreilla ja THL:n tuottamilla kuvallisilla sosiaalisilla tarinoilla.
– Kuvien avulla voidaan joskus avata vaikeitakin aiheita, kuten hyväksikäyttöön liittyviä teemoja. Vaikka asiakas muuten kommunikoisi puheella, tällaisia asioita hän saattaa pystyä käsittelemään vain kuvilla.
Asiakaskunnan toimintakyky ja kognitiivinen taso vaihtelevat paljon, eikä yksi materiaali toimi kaikille.Esimerkiksi Samin yksikön asiakkaille valmiit sosiaaliset tarinat ovat usein liian monimutkaisia. Siksi yksikössä on kehitetty Widget Online -ohjelmalla asiakkaiden tarpeisiin paremmin sopivia tukimateriaaleja, kuten yksilöllisiä sosiaalisia tarinoita ja kuvia.
Hoivatielle on tehty myös opinnäytetyö, johon tuotettua selkokielistä materiaalia hyödynnetään asiakkaiden kanssa RAI-ID:n parissa.
Tämä RAI-ID:han kuulostaa ihan pätevältä. Entäs ne risut?
Yhtenä kehityskohtana Jonna ja Sami näkevät sen, että asiakkaille olisi monipuolisemmin tarjolla aputyökaluja kysymyksiin vastaamiseen.
– Toki meillä on jo sosiaalisia tarinoita ja kuvia ja muita, jotka auttavat. Työkaluja voisi kuitenkin olla vielä enemmän, jotta asiakas ymmärtäisi kysymykset ja pystyisi kertomaan tilanteestaan mahdollisimman hyvin.
Käyttökokemuksen puolesta RAI-ID on vielä hieman kömpelöhkö. Jonna kaipaa parannuksia esimerkiksi ohjelman mobiilikäytettävyyteen. Samin mielestä muistiinpanojen toteutus ontuu vielä kokonaisuutena.
Inhimillisten eroavaisuuksien vaikutukset arviointiin mietityttävät myös. Kuinka tulisi huomioida esimerkiksi se, että joidenkin asiakkaiden toimintakyky vaihtelee radikaalisti?
– Tällä viikolla katatonisen liikkumaton asiakas saattaakin seuraavalla viikolla olla hyperaktiivinen. Arviointien tulokset voivat täysin riippua ajankohdasta.
Osalla asiakkaista taas asiat sujuvat hienosti tiettyjen ohjaajien kanssa, toisten ohjaajien kanssa ei pelitä oikein mikään. Ja jälleen tulokset vaihtelevat suuresti.
– Näitäkin asioita kannattaa avata sinne muistiinpanoihin. Vuosien myötä myös vaihtelut muotoutuvat kyllä osaksi suurempaa kokonaiskuviota, Jonna neuvoo.
Kun arjessa on aiemminkin asetettu tavoitteita ja seurattu asiakkaiden vointia, saattaa joku pohtia, mitä uutta RAI-ID oikeastaan tuo mukanaan. Hoivatien vammaispalvelujen palvelujohtaja Tiina Lotvonen tietää.
– Meillä ei ole koskaan ollut yhtenäisiä vaikuttavuuden mittareita. Nyt on. RAI:n avulla voimme todentaa, mitä asiakkaan elämässä todella on muuttunut, eli kuinka työmme on vaikuttanut hänen elämäänsä. Ei tarvitse nojata pelkkään mutuun, vaan voidaan osoittaa, millaista kehitystä on tapahtunut missäkin asiassa ja mitä sen eteen on tehty, sanoo Tiina ja tarkentaa:
– RAI on tukeva vaikuttavuuden mittari ja hyvä sellainen. Emme kuitenkaan nojaudu vain ja ainoastaan siihen. Työntekijöiden havainnot arjessa ja päivittäinen kirjaaminen tukevat meitä suuresti vaikuttavuuden arvioinnissa.
Yksi RAI:n tärkeimmistä vahvuuksista on sen kyky tuottaa vertailutietoa – jopa valtakunnallisessa mittakaavassa. Sen avulla voi siis tarkastella paitsi yksittäisen asiakkaan arkea ja hyvinvointia, myös yksiköiden toimintaa, asiakasrakennetta ja koko organisaation tilannetta suhteessa muihin.
– Se antaa meille osviittaa siitä, missä olemme valtakunnallisesti tai paikallisesti. Tai miten vertaudumme toisiin palveluntuottajiin, niin yksityisen kuin julkisenkin puolen, ja miten hyvin yksiköidemme profiilit pitävät kutinsa, Tiina kuvailee.
Myös arjen asiakastyöhön RAI tarjoaa röntgenkatseen.
– Näemme tuloksista suoraan, missä olemme onnistuneet tai missä on petrattavaa. Se auttaa myös omavalvontaan liittyvissä asioissa, iloitsee Hoivatien palveluasiantuntija Raija Ruokangas.
Raija kertoo, että Hoivatiellä seurataan systemaattisesti esimerkiksi psyykelääkkeiden käyttöä, erilaisten kommunikaatiomenetelmien monipuolista hyödyntämistä ja asiakkaiden osallistumista eri yksiköissä.
– Niistä koottujen tulosten pohjalta tuotetaan aina puolen vuoden välein ensin yksikkötason analyysit.
Tämä analysointi auttaa tekemään yksiköiden toiminnasta sekä laadukkaampaa, vaikuttavampaa että asiakaslähtöisempää – kehittämään työn laatua monella eri tasolla.
– Kun huomaamme vaikkapa, että jossain yksikössä on löydetty uudenlaisia keinoja vahvistaa asiakkaiden osallisuutta, on hienoa jakaa nämä hyvin vaikuttavat käytännöt muuallekin.
Tiinan mukaan RAI auttaa myös johtamisessa – sekä arjen tilanteissa että strategisemmassa suunnittelussa.
– Jos mittarit värähtävät yksiköissämme väärään suuntaan, se kertoo, että meidän täytyy toimia. Esimerkiksi kouluttamalla. Mutta yhtä lailla se vahvistaa, jos asiat kehittyvät oikeaan suuntaan.
Raija ja Tiina tietävät, ettei RAI-ID:n käyttöönotto ole ollut ihan mutkatonta. Alun tuskat ovat heillekin tuttuja.
– Aluksi saattoi olla vaikeaa nähdä arviointien hyötyjä, kun ei vielä tiennyt, mitä kaikkea RAI-ID tuottaa. Ja vähän samalta se tuntui meistäkin, emme mekään olleet koskaan käyttäneet ohjelmaa. Oli haastavaa hahmottaa, millaista lopputietoa voisimme sen avulla ylipäätään kerätä, Raija muistelee.
Nyt tavoitteet ovat tiedossa. Toisaalta seurataan suurempia kokonaisuuksia ja yksiköiden toimintaa, toisaalta etsitään arvioista tehtyjen analyysipohjien avulla sitä, mitä mittaritiedot todellisuudessa kertovat kustakin yksittäisestä asiakkaasta.
– Pelkkä numero kun ei kerro vielä mitään. Myös siksi ne muistiinpanot ja niihin lisätietojen kirjaaminen ovat äärimmäisen tärkeitä arvioita tehtäessä, Raija vinkkaa arvioiden tekijöille.
Tiina ja Raija uskovat, että ajan myötä RAI-ID:n käyttö muuttuu entistä jouhevammaksi.
– Olisi hienoa, jos järjestelmä osaisi kerätä tulokset myös sanalliseen muotoon, ei vain numeroiksi. Se voisi tuottaa sekä asiakaskohtaiset mutta myös valtakunnalliset analyysit eräänlaisina kokonaispaketteina – ehkä tekoälyn avulla? Tiina visioi.
Raija puolestaan haaveilee siitä, että RAI-tiedot siirtyisivät suoraan esimerkiksi palvelusuunnitelmiin ilman ylimääräistä käsityötä. Tällä hetkellä tiedon kaivaminen ja koostaminen on vielä paikoin työlästä.
Vaikka osa palasista etsii vielä paikkaansa, suunta on jo hahmottunut, ja RAI-ID:n rooli osana arkea ja tulevaisuutta kirkastuu koko ajan.
– Tämä on työkalu, joka auttaa meitä tekemään työstä vaikuttavampaa ja Hoivatien asiakkaiden arjesta parempaa – askel kerrallaan. Mehän olemme vasta alkutaipaleella, mutta nyt tiedämme jo määränpään!
___________
Lue lisää Hoivatien vammaispalveluiden ympärivuorokautisesta palveluasumisesta täältä. Lisää tietoa tuetusta asumisesta ja työ- ja päivätoiminnasta löydät palveluiden omilta sivuilta.
Täytä lomake, otamme sinuun pian yhteyttä.