Tänä vuonna lapsen oikeuksien viikolla 17.–23.11.2025 juhlitaan jokaisen lapsen ja nuoren oikeutta tulla nähdyksi ja kuulluksi sekä kuulua yhteisöihin. Kansainvälistä lapsen oikeuksien päivää vietetään tänään 20.11.2025.

Suomea sitovassa YK:n yleissopimuksessa lapsen oikeuksista säädetään lapsen oikeudesta ilmaista näkemyksensä kaikissa itseään koskevissa asioissa. Lapsen näkemykset on otettava huomioon lapsen iän ja kehitystason mukaisesti (12 artikla). Jokainen aikuinen voi teoillaan sekä sanoillaan vaikuttaa siihen, että lapset ja nuoret uskovat heidän mielipiteillään olevan väliä. Osallisuuden kokemukset auttavat lapsia ja nuoria kiinnittymään paremmin yhteiskuntaan sekä osallistumaan sen eri toimintoihin.

Lapsen oikeuksien komitea on antanut viimeisimmät Suomea koskevat päätelmät ja suositukset vuonna 2023. Suosituksissa Suomi sai komitealta kehotuksen tehostaa toimenpiteitä, joilla edistetään kaikkien lasten, myös heikossa asemassa olevien, osallisuutta. Komitea huomautti, että lapset tulee osallistaa päätöksentekoon kaikissa lapseen liittyvissä asioissa. Lisäksi lasten kanssa työskenteleville ammattihenkilöille on annettava järjestelmällisesti asianmukaista koulutusta lapsen oikeudesta saada mielipiteensä huomioon otetuksi ikänsä ja kehitystasonsa mukaisesti. Heikommassa asemassa olevien, sijaishuollossa asuvien lasten ja nuorten, osallisuuden edistäminen on siis erityisen tärkeää.

Hoivatiellä panostetaan lapsen osallisuuden edistämiseen

Lasten osallisuutta tuetaan Hoivatien yksiköiden arjessa eri keinoin. Yksiköissä järjestetään kerran viikossa lasten palaveri, jossa lapset saavat esittää mielipiteitään ja ideoitaan arkeensa liittyen. Lasten mielipiteitä kuullaan sijaishuollon arjessa herkällä korvalla, ja niihin pyritään reagoimaan. Myös lapsen unelmoinnin merkitys on tunnistettu yksiköissä osallisuutta tukevana sekä kannattelevana voimavarana, ja sitä pyritään vahvistamaan esimerkiksi unelmakarttojen tekemisen tai ”lapset päättävät päivän” -teemapäivien avulla.

Hoivatien perhehoidossa järjestetään osallisuustoimintaa kaikenikäisille lapsille sekä yksilöllisesti että myös ryhmämuotoisena toimintana. Hoivatien perhehoito on usean vuoden ajan kehittänyt pienten lasten osallisuutta yhdessä Pesäpuu ry:n kanssa, sekä omana toimintanaan nuoruusikäisten osallisuustoimintaa Kapybara-vertaistukiryhmässä.

Hoivatiellä lasten osallisuutta ja näkyvyyttä tuetaan myös taiteen keinoin. Perhehoidossa olevat nuoret ovat päässeet tekemään tunnuskappaleen Kapybara-ryhmälle yhteistyössä oululaisen rap-artisti Leevi Ihmeen kanssa. Hoivatien Muhoksen vaativan sijaishuollon yksiköiden nuoret ovat puolestaan osallistuneet kuvataiteen merkeissä Torjutut, hiljaiset ja kuulluksi tulleet – Lasten kaltoinkohtelun kokemus sijaishuollossa ja sen julkituonnin esteet ja mahdollisuudet vuosina 1950–2025-hankkeseen (”Kuulluksi – hanke”). Nuorten tekemää taidetta esiteltiin lokakuussa Valtakunnallisilla lastensuojelupäivillä yhdessä Kulttuuriosuuskunta ILME kanssa toteutetussa taidenäyttelyssä.

Elämäntilannemittaristo toimii työkaluna lasten osallisuuden vahvistamisessa sekä Hoivatien palvelujen vaikuttavuuden arvioinnissa

Hoivatiellä kuullaan asiakkaana olevien lasten ja nuorten mielipiteitä säännöllisesti 3X10D-elämäntilannemittariston avulla. 3X10D on itsearviointimittari, jonka avulla voimme yhdessä lasten kanssa arvioida heidän hyvinvointiaan ja sen muutoksia. Itsearviointimittari arvioi lapsen kokemusta työskentelyn laadusta ja vaikuttavuuteen liittyvistä tekijöistä, kuten osallisuudesta, toimijuudesta ja turvallisuudesta.

Tietoa hyödynnetään niin perhehoidossa kuin lastensuojeluyksiköissä lasten hoito- ja kasvatussuunnitelmien tekemisessä. Saatu tieto antaa arvokkaita eväitä lasten osallisuuden vahvistamiseksi niin perhehoitoon että myös yksiköiden omaohjaajatyöskentelyyn. Hyödynnämme mittareista saatua tietoa myös lastensuojelupalvelujemme kehittämiseen sekä työmme vaikuttavuuden arviointiin.

Hoivatien lastensuojeluyksiköiden vuoden 2025 vastausten mukaan lasten kokemus siitä, että he voivat itse vaikuttaa elämäänsä ja tulevaisuuteensa, oli keskiarvoltaan 7,5 (asteikolla 1–10). Kyselyyn vastanneet lapset ovat sijoitettuina perus-, erityis-, vaativan sijaishuollon tai erityisen huolenpidon yksiköihin. Vaikka tavoitteenamme on nostaa keskiarvoa tulevaisuudessa, voimme olla nykyiseenkin tulokseen tyytyväisiä. Tutkimukset ja erilaiset selvitykset osoittavat, että sijoitetut lapset kokevat usein osattomuutta ja ulkopuolisuutta omassa elämässään, joten jokainen askel kohti parempaa osallisuuden kokemusta on merkittävä. Vastaava keskiarvo perhehoitoon sijoitettujen lasten osalta oli jopa 8,5. Meille on tärkeää, että lasten mielipiteitä ei ainoastaan kuulla, vaan ne otetaan myös huomioon päivittäisessä työssä.

Lapset ja nuoret ovat oman elämänsä asiantuntijoita. Heidän osallisuutensa on edellytys kestävälle tulevaisuudelle.

Hyvää lapsen oikeuksien päivää!

Maria Rytkönen, lapsioikeuden ja vaikuttamistyön asiantuntija
Riitta Rämö, lastensuojelun palvelujohtaja
Mila Vuorela, perhehoidon palvelupäällikkö