Hoivatien perhehoito on kehitetty ja suunnattu lasten ja nuorten perhesijoituksiin. Sijaisperheitä on monenlaisia, koska myös sijoitettavat lapset ovat hyvin eri ikäisiä ja jokaisen lapsen historia, tausta ja suku ovat erilaisia. Sijaisperheenä voivat toimia eri elämäntilanteissa elävät perheet ja yksinelävät aikuiset, kunhan oma elämä on kunnossa.
Harri Koivuniemi on ollut isä 48 vuotta: kolme biologista lasta ja monta sijoitettua lasta. Koivuniemen perhe aloitti tukiperheenä 1980-luvun loppupuolella, myöhemmin heistä tuli sijaisperhe ja lähes pari vuosikymmentä vierähti myös useiden lasten kesäkotina. Sijaisperheenä he ovat olleet kaiken kaikkiaan 34 vuotta. Koivuniemet aloittivat Nuorten Ystävien perhehoitajina ja sittemmin he ovat toimineet Hoivatien perhehoitajina, tukiperheenä ja sijaishoitajina. (Nuorten Ystävät ja Oulun Diakonissalaitoksen Säätiö perustivat Hoivatien vuoden 2022 alussa.)
Timo Mariaporista tuli isä ensimmäistä kertaa vuonna 1990 oman esikoisen synnyttyä. Seitsemän seuraavan vuoden aikana perhe kasvoi lisää kolmella lapsella. Tänään, omien lasten perustettua omia perheitään, on Timosta tullut myös isoisä jo 11 kertaa. Timon isän rooli laajeni jo heti 1990-luvulla, kun perheessä alkoi kuulua omien lasten jalkojen töminän lisäksi myös perhepäivähoito- ja tukiperhelasten mukanaan tuomaa vilskettä. Sydän ja into muidenkin kuin omien lasten hoitamiseen ja kasvattamiseen eivät vilinästä ja touhusta huolimatta loppuneet, vaan kenties juuri niistä syistä vuonna 2013 Timo löysi itsensä yhdessä puolisonsa kanssa Pride-valmennuksesta (Parents’ Resources for Information Development Education), valmentautumassa toimimaan perhehoitajina ja turvallisen sijaiskodin tarjoajina sijoitetuille lapsille. Nyt Timo on toiminut jo 10 vuotta perhehoitajana ja tukiperheisänä. Tällä hetkellä perheessä on kaksi sijaislasta ja kaksi säännöllisesti tukiviikonlopuilla käyvää tukilasta.
- Parasta isyydessä on kokonaisuus, jonka isyys tuo tullessaan, Harri toteaa ja jatkaa:
- Isyyden supervoima kai on huumorintaju ja eteenpäin katsomisen taito.
Hetken mietittyään isyyden supervoimaansa Timo vastaa:
- Tärkeänä osana isyyden supervoimaa näen oman työparini eli oman vaimoni. Olemme saman tahtisia, toisiamme tukevia ja yhteisistä pelisäännöistä kiinni pitäviä. On tärkeää, että perheessä kasvattajat tukevat toinen toisiaan ja matkaavat kasvatustyössäänkin rinta rinnan samaan suuntaan.
- Paras osa isyyttä on lasten aitous. Lapset ovat rehellisiä ja aitoja, eivätkä he tavallisesti yritä olla mitään muuta kuin mitä ovat. Nautin siitä, että saan aitiopaikalta seurata lasten kasvua ja kehitystä, ja olla osallisena lasten ilosta, jota lapsissa riittää paljon, Timo jatkaa.
Harrilla ja Timolla on yhteensä vuosikymmenien kokemus kasvattajan ja isän roolista. Takataskussa on paljon varmuutta ja kokemuksia.
- Kasvatustyö ei ole sarja pikavoittoja, vaan se vaatii onnistuakseen pitkäjänteistä työtä. Pitkäjänteisesti lapsia kasvattaen pääsee jokin päivä näkemään myös muutoksia ja tehdyn kasvatustyön tuloksia. Juuri tämä pitkäjänteisen kasvatustyö ja tulosten näkeminen tekee isänä olemisesta erityisen palkitsevaa ja motivoivaa, Timo sanoo.
Isyydessä tärkeänä Harri pitää isän luotettavuutta, rehellisyyttä ja lempeyttä.
- Sain hyvän isänmallin kotoa omalta Mauno-isältäni. Iso lapsuuden perhe antoi realistisen kuvan perhe-elämästä ja pärjäämisestä, Harri pohtii.
Timon mielestä isyydessä on hyvin tärkeää se, että lapsi oppii luottamaan heistä huolehtiviin aikuisiin.
- Lapsen tulee luottaa siihen, että aikuiset pitävät sanansa ja lapsi saa kokea, että aikuinen on hänen luottamuksensa arvoinen. Aivan erityisen tärkeää sijoitettujen lasten kohdalla on pitää luvatuista asioista kiinni, ja olla sanojensa mittainen aikuinen. Vaikka lapsille tuleekin opettaa myös pettymysten sietämistä, koska nekin ovat osa elämää, ei turvallisuus ole asia, jossa kenenkään lapsen kuuluisi joutua kokemaan pettymyksiä tai sietämään niitä. Jokaisella lapsella on oikeus turvalliseen elämään, ja aikuisten vastuulla on se lapsille taata, Timo muistuttaa.
Pitkäjänteisessä kasvatustyössä satsataan jokaisen lapsen tulevaisuuteen, ei ainoastaan tähän tai huomiseen päivään. Omalla vanhemmuudella kasvatetaan lapsista rehellisiä ja aitoja aikuisia, jotka löytävät oman paikkansa yhteiskunnasta ja osaavat elää sen säännöillä ja siinä osallisina.
- Kodin ja perheen osa on olla lapselle pehmeä oppiympäristö. Maailman kovuuden sijaan lapsen tulee saada elämälle tärkeitä oppeja kodin turvassa. Esimerkiksi ettei kukaan ole täydellinen, vaan virheetkin ovat sallittuja ja niistä opitaan, ja myös itseään kohtaan saa ja tulee olla armollinen, Timo tiivistää.
- Ei isyys tai vanhemmuus ole taikatemppuja. Uskon tavallisen ja turvallisen perhearjen ja rutiinien voimaan. Vanhemmuus ei ole ihmeidentekijänä tai ohjelmatoimistona toimimista, vaan valtavan tervehdyttävä voima on ihan tavallisissa asioissa.
Isänä oleminen on uskoa omaan tekemiseen, siihen, ettei tehty työ mene hukkaan vaan sillä on merkitystä ja muutosvoimaa.
- Olen saanut olla monen lapsen ja nuoren elämänmatkalla mukana erilaisissa rooleissa, ja isän tehtävä on se kaikkein paras!, Harri sanoo.
- Tänä päivänä roolit ja työnjaot perheissä ovat monipuolisempia ja joustavampia kuin aiemmin. Isät osallistuvat niin ruuan pöytään tienaamiseen, kuin sen valmistamiseen ja tarjoilemiseenkin, siinä missä perheen äiditkin. Kasvatustyö ja perheen arjesta vastaaminen on sekä isän että äidin tehtävä, Timo pohtii lopuksi.
____________
Tasavallan presidentti Aleksander Stubb on päättänyt, että isiä palkitaan Suomessa valtiollisella kunniamerkillä vuodesta 2025 alkaen. Kunniamerkit luovutetaan isänpäivänä, marraskuun toisena sunnuntaina. Isänpäiväkunniamerkki on Suomen Valkoisen Ruusun ritarikunnan I luokan mitali kultaristein (SVR M I kr). Perusteina kunniamerkin saamiselle olivat ehdokkaan ansiot lasten ja nuorten esimerkillisenä kasvattajana, vastuullisena ja välittävänä vanhempana ja hyvän arjen edistäjänä sekä laajemminkin yhteisvastuullisena toisista huolehtimisen ja välittämisen turvaajana. Isät saivat tänä vuonna kunniamerkin ensimmäistä kertaa. Kunniamerkkiä on myönnetty äideille jo vuodesta 1946 äitienpäivän yhteydessä.
Harri Koivuniemi ja Timo Mariapori palkittiin Suomen Valkoisen Ruusun ritarikunnan 1. luokan mitaleilla isänpäivänä 9.11.2025 presidentinlinnassa.
Hoivatie sydämellisesti onnittelee Timoa ja Harria!
___________
Etsimme jatkuvasti perheitä, jotka haluavat tarjota lapselle turvallisen arjen ja kodin. Uusien perheiden rekrytoinnissa käytetään PRIDE-valmennusta. Työskentely perustuu terapeuttisen vanhemmuuden viitekehykseen, ja lasten osallisuus ja koko sijaisperheen huomioiminen ovat erityisen tärkeitä. Lapsen tärkeät ihmissuhteet tulevat lapsen mukana ja siksi suhteiden tukeminen ja vahvistaminen on osa työtä.
Läheis- ja sukulaissijaisperheiden valmennuksessa ja tuessa käytetään Pesäpuun kehittämää työskentelymallia, joka pohjautuu PRIDE-valmennuksen perusperiaatteisiin. Mallissa huomioidaan sukulaisuudesta tai läheissuhteesta aiheutuvat erityiskysymykset ja haasteet.
Etenkin Uudenmaan, Turun ja Tampereen alueilta etsimme myös perheitä, jotka puhuvat äidinkielenään ruotsia tai englantia.
Ota yhteyttä perhehoidon työntekijöihimme ja ilmoittaudu mukaan valmennukseen!
Täytä lomake, otamme sinuun pian yhteyttä.