Aamu alkaa Oulun Palvelusäätiön keittiöllä tutulla tavalla, kun Do saapuu työtoimintaan puoli kymmeneltä ja yksi päivän tehtävistä odottaa jo häntä.
– Do on meidän raastevastaava. Seuraavan päivän raaste odottaa häntä joka aamu. Noin 20 litran raastaminen vie puolesta tunnista 45 minuuttiin, kertoo vastaava kokki Outi Hiltunen.
Raasteen tekemisen jälkeen on vuorossa tiskaamista, lattian harjaamista, astioiden laittamista paikoilleen tai kuorman purkamista. Neljän tunnin työtoimintapäivään mahtuu monenlaista. Tärkeintä Dolle on, että tekemistä riittää ja ympärillä on mukavia ihmisiä.
– Kivalta tuntuu olla töissä. Täällä on mukavia työkavereita, joiden kanssa voi porista. Huumoriporukkaa, Do kertoo.
Ja hommia Do todella tekee.
– Do on kova tekemään töitä ja tarttuu työhön kuin työhön. Hän on meille iso apu, yksi käsipari lisää. Samalla tavalla työntekijä kuin kaikki muutkin, Outi sanoo.
Do asuu Hoivatien yhteisöllisessä asumisessa ja on käynyt Oulun Palvelusäätiön keittiöllä työtoiminnassa jo noin viiden vuoden ajan. Nykyisin hän työskentelee viitenä päivänä viikossa.
Sopiva kokonaisuus ei ole syntynyt valmiista muotista. Tehtäviä on etsitty yhdessä kokeilemalla ja ennen kaikkea kuuntelemalla Dota itseään.
– Olemme kysyneet, mitä Do haluaa tehdä, ja muodostaneet työtehtäviä sen mukaan. Välillä on kokeiltu uusiakin töitä. Jos jokin tehtävä on aiheuttanut stressiä, siitä on keskusteltu ja työpäivää muokattu, Outi kuvailee.
Tämä on tärkeää, sillä työtoiminnassa tarvittavan tuen määrä ja muoto ovat yksilöllisiä. Hoivatien vammaispalveluissa työtoiminnan tavoitteena on löytää asiakkaalle ympäristö, jossa hänen vahvuutensa pääsevät esiin ja jossa tukea on saatavilla tarvittaessa. Don kohdalla siinä on onnistuttu.
– Asumisen puolelle näkyy selvästi, että Dolla on hyvät ja toimivat työtehtävät. Hän kertoo työstään ylpeästi ja hänellä on mieluisia hommia, joissa hän tietää olevansa hyvä, sanoo tuetun asumisen palveluvastaava Annika Palokangas.
Do itse tiivistää asian mutkattomasti:
– Kaikki kelpaa. Teen mitä käsketään.
Hoivatiellä työpaikoilla tapahtuvaa työtoimintaa järjestetään tällä hetkellä Oulun seudulla viidelle asiakkaalle. Työ- ja päivätoiminnan palveluvastaava Katri Hyvärinen on etsinyt heille sopivia työpaikkoja. Hoivatie pystyy järjestämään asiakkaalle sekä työpaikan että tarvittavan ohjauksen osana omaa palvelukokonaisuuttaan.
Katrin mukaan työtoiminnassa on kyse ennen kaikkea osallisuudesta. Osalla asiakkaista voi olla ammatillista osaamista, mutta vapaille työmarkkinoille työllistyminen ei silti aina onnistu. Työssä voidaan tarvita tavallista enemmän tukea esimerkiksi työtehtäviin, vuorovaikutukseen tai ohjeiden vastaanottamiseen.
Kun oikea työpaikka ja sopiva tapa ohjata löytyvät, lopputulos voi olla erittäin hyvä ja työnantajat ovat tyytyväisiä. Tutut työtehtävät hoituvat hyvin, poissaoloja on vähän ja motivaatio työntekoon on vahva. Do on tästä hyvä esimerkki.
– Pystyy luottamaan siihen, että Do osaa ja pystyy. Poissaoloja on todella harvoin. Lomallekin hänet joutuu melkein väkisin laittamaan, Annika naurahtaa.
Työpaikka ei jää yksin asiakkaan ohjaamisen kanssa. Don tapauksessa yhteyttä pitävät Oulun Palvelusäätiön keittiö, asumispalveluiden Annika Palokangas sekä työ- ja päivätoiminnan Katri Hyvärinen.
Säännöllisillä ohjauskäynneillä käydään yhdessä läpi, miten työ sujuu ja onko esiin noussut asioita, joihin pitäisi tarttua. Tarvittaessa yhteyttä pidetään useamminkin. Myös Do voi soittaa tai lähettää viestiä Katrille, jos jokin mietityttää.
Työnantajan ja Hoivatien yhteistyö kehittyy tarpeiden mukaan. Jos työhön liittyy murheita tai esimerkiksi työosuusrahaan liittyviä kysymyksiä, apu löytyy tutuilta ihmisiltä Hoivatieltä.
Selkeä ohjaus on Dolle tärkeää. Jos useampi ihminen antaa erilaisia ohjeita, voi olla hankala tietää, mitä pitäisi tehdä. Kun ohjeet ovat selkeät, hommat sujuvat.
– Jos ohje on epäselvä, voi kysyä. Ei siinä jää häviölle, Do sanoo.
Oulun Palvelusäätiö tuottaa asumis- ja ateriapalveluja oululaisille ikäihmisille ja muille erityisryhmille. Säätiön valmistuskeittiössä tehdään päivittäin noin 450 ruoka-annosta. Ruokaa lähtee omiin palvelukoteihin ja jakelukeittiöihin sekä yksityiseen päiväkotiin. Kiireisessä keittiössä jokaiselle käsiparille on käyttöä. Vuosien varrella Do on ehtinyt olla mukana myös tavallisesta poikkeavissa tilanteissa ja kiireisissä juhlapyhissä. Kun työtehtävä muuttuu, tärkeimmäksi nousevat jälleen selkeät ohjeet.
– Kun Do on poissa, sen kyllä huomaa. Silloin meidän pitää tehdä ne työt, jotka hän normaalisti hoitaa. Do helpottaa meidän arkeamme ihan oikeasti, Outi sanoo.
Samalla työpaikalla on opittu tuntemaan muutakin kuin Don työpanos. Kahvipöytäkeskusteluissa kuullaan esimerkiksi kalajuttuja, sillä Do on innokas kalamies. Keväällä ja kesällä hän suuntaa mielellään kalaan. Talven pilkkireissuihin häntä ei kuitenkaan saa houkuteltua.
– En lähde pilkille. Siellä jäätyy koko mies, Do toteaa.
Työtoiminnan merkitys näkyy Don arjessa paljon keittiön työtehtäviä laajemmin. Säännölliset työpäivät rytmittävät viikkoa, tuovat päiviin sisältöä ja tarjoavat yhteisön, johon kuulua. Muu aika täyttyy asumisen arjesta ja harrastuksista.
– Työtoiminta on vaikuttanut Don hyvinvointiin ja arkeen todella paljon. Hänellä on mielekästä tekemistä, ja hän kokee olevansa hyvä työssään. Ja se on iso asia, että tykkää työstään, Annika sanoo.
Työpaikalla vaikutus kulkee myös toiseen suuntaan. Do ei ole keittiöllä vain saamassa mielekästä tekemistä, vaan hänen työpanostaan tarvitaan ja arvostetaan.
Ehkä juuri siinä yhteistyön ydin onkin. Kun ihmiselle löydetään hänen vahvuuksiinsa sopiva paikka ja hänen rinnallaan on riittävästi tukea, työ voi olla samaan aikaan osa hyvää arkea ja aidosti merkityksellinen panos työyhteisölle. Dolle itselleen asia on vielä yksinkertaisempi.
– Työ on erittäin hauskaa ja mukavaa. Tykkään tulla töihin iloisena. Harvoin olen pahalla päällä.
Täytä lomake, otamme sinuun pian yhteyttä.