Kesäkuun ensimmäisenä päivänä vuonna 2016 Posiolla avautui tuttu ovi. Sen takana asiakasta odotti tuttu työntekijä – sama ihminen, joka oli ollut vastassa myös eilen. Taustalla häilyi kuitenkin iso muutos: kunta oli ulkoistanut sosiaalipalvelunsa. Vastedes niitä tuottaisi yksityinen sosiaalialan yritys. Kuinkas sitten kävikään?
Kävi hyvin.
– Ulospäin suurin osa asioista säilyi tismalleen ennallaan. Asiakastyö jatkui, samat ihmiset tekivät töitä ihan samoissa tiloissa kuin ennenkin, muistelee Posion sosiaalipalveluiden tuottamisesta palvelupäällikkönä vastaava Lampisen Teija Hoivatieltä.
– Jos ei olisi ollut aloitustilaisuutta makkaranpaistoineen, niin tuskinpa juuri kukaan olisi edes huomannut koko muutosta, nauraa puolestaan palveluvastaava Anna Sironen.
– Minä olin asiakkaille yhä sama Anna. Ei heille ollut väliä, kuka palkan maksoi.
Elettiin siis vuotta 2016, ja Posio oli perusteellisen harkinnan jälkeen päättänyt ulkoistaa sote-palettinsa. Hoivatie, silloin Nuorten Ystävien nimellä, otti hoitaakseen alueen osan mielenterveys- ja päihdepalveluista, perhetyön ja koulukuraattoripalvelut. Kunnan tavoite ennen ulkoistamista oli, että lähipalvelut säilyisivät omalla paikkakunnalla hyvinvointialueidenkin tullessa eivätkä kustannukset karkaisi. Kumpikin toive on toteutunut.
Asiat olivat Posiolla aiemminkin hyvin, eikä Hoivatie ratsastanut paikalle minkäänlaisena suurena pelastajana sädekehä Rovaniemelle saakka loistaen. Organisaation vaihtuminen avasi kuitenkin oven uusille toimintatavoille ja mahdollisuuksille. Uudenlaiselle tavoitteelliselle ajattelulle, jossa palvelujen suunnitelmallisuus ja vaikuttavuus astuivat entistä selkeämmin valokeilaan.
Vaikka suurin osa Hoivatielle siirtyneistä kunnan työntekijöistä jatkoi samoissa tehtävissä, Annan työkentän voisi sanoa räjähtäneen pitkin poikin Posiota. Hyvällä tavalla.
– Koulusosiaalityön eli kuraattorin työni oheen sain palveluvastaavana kontolleni melko muhkean paketin: mielenterveys- ja päihdeavopalveluja kuntouttavine päivätoimintoineen, perhetyötä ja perheneuvolapalveluja. Osittain vastuullani ovat myös muut perhepalveluihin liittyvät tukipalvelut.
Melkoinen kakku kenelle tahansa.
– Henkilöstö ei ole suuri, mutta osaamisen kokonaisuus on aivan valtava. Miltei koko operatiivinen puoli ja sen koordinoiminen on Annan hoidossa, Teija lisää.
Anna oli kiitollinen saamastaan tilaisuudesta ja luottamuksen osoituksesta, vaikka uuden roolin haltuun ottamisessa olikin haastetta riittämiin.
– Kipuilin alkuaikoina aika paljonkin sitä osaamisen kokonaisuutta, se kasvoi niin huimasti.
Mutta niin kasvoi Annakin. Yhdessä työkaveriensa kanssa.
On työyhteisöjä, jotka koostuvat ihmisistä, jotka työskentelevät samassa organisaatiossa. Rinnakkain, hyvin, ei aina yhdessä. Sitten on työyhteisöjä, joissa syntyy aitoa yhteisöllisyyttä luottamuksesta, avoimuudesta ja halusta tukea toisia – siitä, että suunnataan kohti yhteistä tavoitetta. Ei välttämättä edes samasta paikasta, mutta aina samaan suuntaan.
Posion posse tuntuu olevan jälkimmäistä sorttia?
– Näin se on. On tosi hienoa, miten olemme saaneet näin monimuotoisen porukan hitsautumaan yhteen. Jokainen toimii erillään eri tehtävissä, aiemmin vielä eri esihenkilöiden alla. Nyt meistä on muotoutunut aito työyhteisö. Sellainen, jossa jokainen kokee kuuluvansa joukkoon, vaikka olemme fyysisesti hajallaan ympäri Posiota, Anna kuvailee.
Eikä yhteistyö rajoitu vain hoivatieläisten välille. Sitä tehdään moniammatillisesti myös kunnan, hyvinvointialueen, järjestöjen ja seurakunnan sekä muiden sotetoimijoiden kanssa.
– Kaikkia yhdistää halu auttaa. Se, että asiakas on kaiken keskiössä. Täällä ei ole väliä, kenen palveluksessa kukakin on, vaan sillä, mitä saadaan porukalla aikaan.
Ja juuri tässä piilee yhteistyön suurin voima. Kun perusta on kunnossa, toimenkuvat selkeät ja kaikilla sama tavoite (parasta posiolaisille!), saattaa syntyä jotain enemmän. Jotain sellaista, joka näkyy konkreettisesti arjessa ja asiakkaiden elämässä.
Erityisen positiivisia tuloksia Posiolla on saatu esimerkiksi perheiden kanssa tehtävän työn parissa. Myös sen ytimessä on tavoitteellinen työskentely, joka nojaa ihmisiin. Siihen, että työntekijät ja asiakkaat kohtaavat aidosti, keskustelevat ja sopivat tavoitteista yhdessä. Ja siihen, että tarpeen mukaan tuetaan koko perhettä, ei vain yksittäistä asiakasta.
– Ei ole mitään järkeä vaikkapa siinä, että kuraattori tekee työtä oppilaan kanssa koulussa, perhetyöntekijä yhden läheisen kanssa kotona ja perheneuvola toisen kanssa omalla tahollaan – tietämättä toisen työtavoitteista. Yhteinen tavoite on se, joka tekee työstä vaikuttavaa, Anna summaa.
Ennaltaehkäisy on erittäin tärkeä osa työtä. Tukea pyritään aina antamaan jo silloin, kun tilanne on vielä korjattavissa kevyemmin konstein.
– Ei odoteta, että ongelmat kasautuvat ja vaativat lopulta raskaampia toimenpiteitä. Koko perheelle oikeaan aikaan annettu laaja-alainen ja vahva tuki on todella merkittävä asia vaikuttavuudessa, Teija korostaa.
Annalla on myös kuraattorin roolissa aitiopaikka oppilaita koulussa kohdatessaan tunnistaa varhaisen tuen tarpeita ja viedä niitä eteenpäin moniammatillisessa tiimissä.
Aina kun puhutaan ihmisistä omine tunteineen ja ratkaisuineen, on melko mahdotonta ihan sataprosenttisesti mitata, kuinka toimi X on vaikuttanut lopputulokseen Z. Joka tapauksessa tilastot kertovat paljon, ja niiden mukaan esimerkiksi lastensuojelun sijoitukset ovat Posiolla viime vuosien aikana vähentyneet. Silkkaa sattumaako?
– Kyllä minä uskaltaisin toivoa, että hyvin ajoitetulla ja mitoitetulla työllä on osansa näiden lukujen muutoksessa, Teija muotoilee vaatimattomasti.
Posiolla pyritään aina antamaan asiakkaille voimakasta tukea tarpeeksi suurella intensiteetillä ja mahdollisimman laaja-alaisesti. Kun tämä tehdään riittävän varhain, parhaassa tapauksessa vältytään sitten niiltä järeämmiltä toimilta kokonaan. Melko looginen yhtälö.
– Tämä näkyy myös niissä tilastoissa, mutta ennen kaikkea se näkyy ihmisten hyvinvoinnissa ja tulevaisuudessa. Ja SE on se juttu.
Osansa on myös sillä, ettei palveluja lopeteta hätiköiden. Liian aikaisin katkaistu tuki voi johtaa tilanteen uusimiseen ja entistä suurempiin haasteisiin.
Toisaalta tuen vaikuttavuuden tulokset näkyvät onnistuneiden asiakassuhteiden positiivisena loppumisena: moni asiakas jatkaa saamansa tuen ansiosta omillaan – hän pärjää nyt itse. Yhteistyössä asiakkaan kanssa rakennettu suunnitelma on kantanut.
– Tärkeintä ei ole tehdä nopeasti, vaan tehdä oikein, Teija ja Anna hymyilevät.
Oikein tekeminen vaikuttaa positiivisesti myös yhteiskunnallisella kustannustasolla. Laskelmien mukaan varhainen, suunnitelmallinen tuki maksaa noin 15 000 euroa vuodessa, kriisiytyneempi tie taas jopa 100 000 euroa. Ja tämä siis vain yhtä asiakasta kohden.
Kun laadukkaalla ja tavoitteellisella palvelulla voidaan samalla tehdä kunnille ja hyvinvointialueille näin merkittäviä säästöjä, niin kehnompikin matemaatikko voisi todeta kaikkien voittavan.
Hieman mutkia suoraksi vetämällä voisi sanoa, että kun työntekijällä on hyvä olla, asiakaskin saa parempaa palvelua.
– Kyllä. Henkilöstön hyvinvointi on ehdottoman tärkeä osa myös vaikuttavuutta. Se säteilee siihen, miten asiakastyötä tehdään ja työyhteisö toimii. Kumpaankin liittyy olennaisesti myös osaaminen ja sen jatkuva päivittäminen koulutuksella.
Tämä tuntuu Hoivatiellä olevan hyvin hanskassa.
– Kentältä aina välillä kuulee, että meille ollaan ihan kateellisia kaikista koulutusmahdollisuuksista, naurahtaa Teija ja Anna jatkaa:
– Kun työntekijällä on käytössään ajankohtaiset menetelmät ja tuorein tieto, asiakastyökin on aivan erilaista. Vahvaa erityisosaamista tarvitaan myös peruspalveluissa, ja sitä on nyt käytössämme enemmän kuin koskaan aiemmin. En usko, että kunta-aikana tähän olisi päästy.
Kun kunnan ja Hoivatien aikojen erot kerran nyt tulivat puheeksi, niin sorkitaan niitä vähän lisää. Yksi suurimmista taitaa olla tietynlainen ketteryys. Hoivatie on tuonut Posion peruspalveluihin uutta otetta ja kehitystä paitsi suhteellisen nopeasti, myös tarvelähtöisesti.
– Koimme esimerkiksi tukiperhetoiminnan kehittämisen tärkeäksi, ja nyt alueella toimii Hoivatien kouluttamia tukiperheitä lapsiperheiden tukena. Samoin perheneuvolan kehittäminen oli meille ihan ykkösjuttu. Sen ripeän toteutumisen lasken pitkälti yksityistymisen ansioksi. Kunnankin kanssa yhteistyö on sujunut hyvin näinä toiminnan vuosina. Se on taas se yhteinen suunta, Teija hymyilee.
Posiolla on onnistuttu tuottamaan vaikuttavia palveluja, jotka ovat aidosti asiakaslähtöisiä, moniammatillisesti yhteensovitettuja ja vielä kustannustehokkaitakin. Vaikka Posio on asukasluvultaan melko pieni, ei liene syytä, miksi nämä samat toimintaperiaatteet eivät voisia toimia suuremmissakin kunnissa?
– Monesti on Annan kanssa puhuttu, että kyllä tämä malli voisi olla siirrettävissä ja sovellettavissa. Ja on sitä jo käyty esittelemässäkin. Kiinnostusta on, Teija myöntää.
– Ajatus yhteisestä tavoitteellisesta työstä asiakkaan ja perheen hyväksi – se toimii kaikkialla, päättää Anna.
Täytä lomake, otamme sinuun pian yhteyttä.