Hoivatie tarjoaa PRIDE-valmennusta (Parents’ Resources for Information Development Education), jossa sijaisvanhemmuudesta kiinnostunut saa mahdollisuuden pohtia perhehoitajaksi ryhtymistä. Valmennuksessa tarkastellaan omia elämänkokemuksia ja prosessoidaan perhehoitajuuteen liittyviä valmiuksia. Suomessa PRIDE-valmennuksesta ja sen kehittämisestä vastaa Pesäpuu ry yhdessä Perhehoitoliiton ja Pelastakaa Lapset ry:n kanssa.

– PRIDE-valmennus tarjoaa mahdollisuuden sovittaa perhehoitajan viittaa. Perhehoitajuuteen liittyvät teemat tulevat tutuksi ja valmennettavat pääsevät pohtimaan, olisiko minusta tähän tehtävään, PRIDE-valmentaja ja sosiaalityöntekijä Tanja Saarenpää kertoo.

Valmennus kestää noin puoli vuotta, jonka aikana osallistutaan ryhmätapaamisiin. Tapaamiset sisältävät tietoa, pienryhmätyöskentelyä ja kokemuksellisia mielikuvaharjoituksia, joiden avulla päästään kurkistamaan niin perhehoitajan kuin sijoitetun lapsen mielenmaisemaan. Valmennukseen kuuluu myös yksilökohtaisia tehtäviä, joissa valmennettava pääsee pohtimaan valmennuksen teemoja oman elämän näkökulmasta.

– Valmennus on matka omaan itseensä – lapsuuteen, menneisyyteen, tunteisiin ja miksei parisuhteeseenkin, jos valmennukseen pariskuntana osallistuu. Se on itsetutkiskelua ja ymmärrystä itsestä vanhempana ja kasvattajana. Ryhmän kanssa pääsee jakamaan ajatuksiaan ja pohdintojaan halutessaan myös eteenpäin, perhehoitaja ja PRIDE-valmentaja Saana Körkkö toteaa.

Valmennuksen punaisena lankana on viisi valmiutta, joita ovat: suojelu ja hoiva, yksilöllisen kehityksen tukeminen, lapsen suhteiden tukeminen tärkeisiin ihmisiin, lapseen sitoutuminen ja ennakoitavuuden ja jatkuvuuden edistäminen sekä yhteistyö lapsen asioihin liittyen.

– Nämä ovat sellaisia valmiuksia, joita jokaisella perhehoitajalla tulisi olla, ja valmennuksessa pyöritäänkin pitkälti näiden teemojen äärellä, Saarenpää kertaa.

PRIDE-valmennuksen ohjauksesta vastaavat valmentajaksi kouluttautuneet perhehoidon sosiaalityöntekijä ja perhehoitaja. Moniammatillisen yhteistyön avulla valmennettavalle saadaan jaettua käytännön kokemuksia niin perhehoitajan arjesta kuin perhehoidon sosiaalityöntekijän näkökulmasta.

– Valmentajat ja valmennettavat ovat kaikki saman asian äärellä, ja me valmentajina kuljemme valmennettavan rinnalla koko valmennusmatkan tukien ja kannustaen, Saarenpää summaa.  

Perhehoidon sosiaalityöntekijä tukena arjessa

PRIDE-valmennus on prosessi, jonka aikana valmennettavat arvioivat valmentajien tukemina valmiuksiaan ja motivaatiotaan toimia perhehoitajana. Valmennus itsessään ei sido vielä mihinkään, ja sen aikana voi rauhassa pohtia, mitä perhehoitajuus pohjimmiltaan on. Perhehoitajana Hoivatiellä ei tarvitse jäädä yksin: perhehoidon sosiaalityöntekijä tukee pitkin matkaa. Perheessä käydään kotikäynnillä kuukausittain ja lisäksi yhteyttä pidetään puhelimen välityksellä.

– Kyllä sosiaalityöntekijästä tulee ikään kuin tuttu, joka tuntee koko perheen ja myös sijoitetun lapsen tarpeet. Hänellä on paljon kokemusta erilaisista perheistä, muuttuvista tilanteista ja lapsen lähipiiristä, perhehoitaja Körkkö täsmentää.

Matka perhehoitajaksi on jatkuvaa oppimista, ja jokaisen lapsen polku on erilainen. Perhehoitajaksi tarvitaan erilaisia perheitä. Jo valmennus itsessään on matka, jonka aikana on mahdollista löytää itsestään uusia puolia, ja pohtia, millaista on olla perhehoitajana juuri Hoivatiellä.

– Paljonhan tämä on sellaista yhdessä pohtimista, ja arjen asioiden jakamista matalalla kynnyksellä, perhehoidon sosiaalityöntekijä Saarenpää kertoo.

– Kyllä, ja painottaisin sitä, että perhehoitajan tehtävään ei tarvitse olla mikään yli-ihminen – tavallinen ja turvallinen vanhemmuus riittää, Körkkö summaa.