– Tässä työssä mennään ihmiset ja elämät edellä. Normityöpäivää ei ole. On kerta kerran jälkeen pysäyttävää, kun sijaisperheet antavat lapsille uuden mahdollisuuden. On ilo ja kunnia olla siinä prosessissa heidän kanssaan ja tukea heitä tehtävässään, perhehoidon erityisohjaaja Pirkko Teir sanoo.

Työssään Pirkko Teir valmentaa ja mentoroi sijaisperheitä, on yhteydessä sijoitettujen lasten läheisverkostoon ja valvoo lasten ja heidän läheisverkostonsa tapaamisia. Hän myös toimii työparina sijaisperheiden tukityöntekijänä  sosiaalityöntekijän kanssa eri verkostoissa ja kotikäynneillä. Työnkuvaan kuuluu myös kuntien tilaamien perhearviointien toteuttaminen, täydennyskouluttaminen ja perheiden ohjaaminen.

Pirkko Teir on töissä Hoivatien Turun perhehoidon tiimissä. Hän on lastentarhanopettaja, PRIDE-valmentaja, vertaisryhmäohjaaja ja mentori. Teir on perhehoidon ammattilainen, mutta hän on myös itse adoptio- ja sijaisäiti.

Lapset tulevat sijaisperheeseen aina tilanteesta, jossa jokin perhe on mennyt rikki. Se on traagista, lapset ovat usein kokeneet kovia ja siitä seuraa myös haasteita. Siksi sijaisperheiden ennakkovalmennus on tärkeää.

– PRIDE-valmennuksessa sijaisvanhemmaksi pyrkivä voi miettiä rauhassa omia valmiuksiaan ja vahvuuksiaan, mutta myös menetyksiä ja menneisyyttä. Myös perheen biologiset lapset täytyy huomioida valmennuksessa. Lapsi voi esimerkiksi miettiä, riittääkö vanhempien aika ja syli, kun perheeseen sijoitetaan lapsi. Yhdessä perheen tulee miettiä, pystyykö se vastaanottamaan lapsen omana itsenään samalla kun oma koti aukeaa myös lapsen biologiselle perheelle, suvulle ja lähiverkostolle, Teir kertoo.

Hoivatiellä panostetaan sijoituksen onnistumiseen ja lapsen ja perheen yhteensovittamiseen sijoituspaikasta päätettäessä. Teirin yli 20 vuoden kokemus sijaisperheiden valmentamisesta ja perhehoidon parissa työskentelystä ja sen kehittämisestä antaa hänen ammattitaitoonsa ja työhönsä syvyyttä ja ymmärrystä.

– Työotteeni tärkeimmät lähtökohdat ovat suvaitsevaisuus ja sitoutuneisuus. Turun perhehoidon yksikön vahvuus on se, että olemme helposti lähestyttäviä. Perheet pystyvät kertomaan meille rehellisesti sijaisvanhemmuuteen liittyvistä tunteistaan, Teir sanoo.

Sijaisvanhemmuus on jaettua vanhemmuutta

Teir korostaa, että lasten biologiset vanhemmat ovat ensimmäiset vanhemmat, sijaisvanhemmat puolestaan rinnalla kulkijoita ja arkivanhempia.

– Sijaisperheemme arvostavat kuukausittaisia kotikäyntejämme ja muuta tukityötä sekä avointa työotettamme. Perheet tulevat meille lähelle ja läheisiksi. Olemme linkki kunnan sosiaalityön, sijaisperheen ja lapsen läheisverkoston ja muiden sijoitetun lapsen elämään liittyvien toimijoiden välillä, Teir sanoo.

Sijaisperheen arki voi aluksi olla haastavaa ja yllättävää: lapsella tai perheellä voi olla vaikeuksia kiintyä, lapsen käyttäytyminen voi olla yllättävää, voi olla haasteita siirtymätilanteissa, ruokailussa ja nukkumisessa. Voi myös käydä niin, että alku sujuu hyvin ja lapsen kokiessa olonsa turvalliseksi, hän uskaltaa alkaa reagoida ja surra tilannetta, jossa joutuu siirtymään omasta ympäristöstä toiseen.

– Lasten pettymysten vastaanottaminen on sijaisvanhemmille suuri haaste ja siitä täytyy saada puhua työnohjauksen yhteydessä tai vertaisryhmissä, Teir sanoo.

Jos olet kiinnostunut sijaisvanhemmuudesta ja PRIDE-valmennuksesta niin jätä yhteystietosi tällä sivulla olevan Sijaisperheeksi -lomakkeen kautta. Otamme sinuun yhteyttä ja kerromme lisää!