Työllisyysalueet aloittivat toimintansa vuoden 2025 alussa. Sosiaali- ja työelämäpalveluja valtakunnallisesti tuottavan Hoivatien palvelupäällikkö Maria Joona ja palveluesimies Anu Vanhatupa toivovat, että haasteita ratkomaan ryhtyneillä työllisyysalueilla nähtäisiin mahdollisuudet uudenlaisiin kumppanuuksiin.

– Yhteistyötä kannattaa tehdä vahvuuksien mukaisesti. On olemassa toimivia konsepteja, joita voi hyödyntää. Työllisyysalueiden ei tarvitse lähteä kehittämään kaikkea itse alusta asti.

Vaikuttavuus- ja tulosperusteisten palveluiden tuottaminen on Hoivatielle tuttua.

– Kun tehdään oikeita asioita, niin tuloksia syntyy. Meillä on vahva luotto omaan tekemiseemme.

Hoivatien työelämäpalvelut sisältävät neljä osa-aluetta: ammatillinen kuntoutus, työhönvalmennus, uraohjaus ja työnantajille tarjottavat palvelut.

Maria Joona muistuttaa, että jokainen ihminen on kokonaisuus ja jokaisen elämäntilanteet vaihtelevat.

– Hoivatien tehtävänä on ratkoa taustalla olevia haasteita, jotta henkilö voi siirtyä työelämään.

Helsingin kaupungin työllisyyspalveluiden kumppani

Asiantuntijaorganisaationa Hoivatie osaa ja haluaa olla mukana kehittämässä tilaajan tarpeisiin räätälöitäviä palveluita.

– Esimerkiksi Helsingin kaupungin työllisyyspalveluiden kanssa meillä on vahva kehittäjäkumppanuus. Heidän kanssaan olemme tehneet yhteistyötä vuodesta 2020. Myös Oulun työllisyysalue on kumppanimme, Maria Joona kertoo.

Helsingin kaupungin työllisyyspalvelut valitsi Hoivatien ja toisena palveluntuottajana Live-säätiön kehittämään uutta palvelua kohderyhmälle, joka ei hyödy olemassa olevista palveluista. Innovatiivinen hankintaprosessi ensimmäisestä markkinavuoropuhelusta palvelun käynnistymiseen kesti eri vaiheineen yhteensä vuoden.

– Kehittäminen ei rajoittunut pelkästään alkuvaiheeseen ja toimintamallin luomiseen, vaan yhteistyötä on jatkettu koko ajan. Pidämme tiiviisti yhteyttä ja pyrimme yhteistuumin yhteiseen tavoitteeseen, korostaa Anu Vanhatupa.

Jatkuvan kehittämisen malli vastaa hyvin ympäröivässä maailmassa tapahtuviin muutoksiin ja heijastaa samalla Hoivatien arvomaailmaa, jossa niin tilaajaorganisaatioille kuin henkilöasiakkaille pyritään rakentamaan yksilöllinen, kattava ja kestävä ratkaisu.

Erinomaisia tuloksia

Helsingissä Hoivatie tekee hyvää yhteistyötä myös toisen palveluntuottajan kanssa.

– Päätimme heti alussa, että emme kilpaile keskenämme, vaan teemme yhdessä mahdollisimman vaikuttavaa palvelua tilaajalle ja asiakkaille, Maria Joona toteaa.

Työ on kantanut hedelmää: yli 50 % asiakkaista on joko työllistynyt avoimille työmarkkinoille tai saanut opiskelupaikan. Valtakunnallinen keskiarvo vastaavanlaiselle kohderyhmälle on noin 8 %.

– Tavoitteena on toki aina työllistyminen avoimille työmarkkinoille, mutta jos se ei ole mahdollista, niin silloin henkilölle etsitään jokin muu henkilökohtainen polku.

– Se ei toimi, jos asiakas vain ohjataan palveluun X, ja odotetaan, että hän sieltä "valmistuu". Tiivis yhteistyö tilaajan kanssa luo aivan eri lähtökohdan, korostaa Maria Joona.

Kaikki asiakkuudet alkavat kolmikantatapaamisella, jossa ovat mukana asiakas, valmentaja ja vastuuasiantuntija. Heti alussa jaetaan tieto ja tilannekuva sekä luodaan asiakkaalle työllistymistä edistävä ammatillinen suunnitelma.

– Asiakkaalle tulee tunne, että hänkin on osa tiimiä. Hän määrittää itse tavoitteitaan ja saa tukea niiden saavuttamiseen. Näin rakennetaan hänen osallisuuttaan ja toimijuuttaan. On tärkeää, että asiakkaan aiemmat valmennuskokemukset huomioidaan, eikä aina aloiteta kaikkea alusta.

Luotettavaa palvelua sekä tilaajille että asiakkaille

– Avainasemassa on monitahoinen yhteistyö: työntekijöiden ja henkilöasiakkaiden kesken, työntekijöiden kesken sekä työntekijöiden ja palvelun tilaajan kesken. Kaikki perustuu luottamukseen, avoimuuteen ja toisen kunnioittamiseen, Anu Vanhatupa kuvailee.

Luotettavuutta lisää Hoivatien vakaus, joka perustuu omistajatahojen (Nuorten Ystävät ja ODL) pitkään historiaan sekä sosiaalisesti, ekologisesti ja taloudellisesti kestävään toimijuuteen.

– Tilaajille olemme turvallinen valinta palvelujen tuottajaksi. Henkilöasiakkaille korostamme, että vaikka palvelujakso päättyy, heillä on mahdollisuus ottaa uudestaan yhteyttä, Anu Vanhatupa kertoo.

– Esimerkiksi Helsingin kaupungilla valmennusjaksomme on 12 kk. Jos asiakas työllistyy, valmennusta voidaan silti jatkaa.

Maria Joonan mukaan juuri palvelun jatkuvuus on yksi keskeinen asia Helsingin mallissa.

– Henkilön haasteena ei välttämättä ole työn löytäminen, vaan työssä pysyminen. Joustavien ratkaisujen löytämisessä tärkeintä on yhteistyö työnantajan kanssa. Työnantajat arvostavat sitä, että meihin voi ottaa tarvittaessa yhteyttä.

Jos motivaatio on kunnossa, osaaminen järjestyy

Työnantajalle on tärkeää löytää ns. ”hyvä tyyppi”, eli motivoitunut työntekijä. Hoivatien kohderyhmään kuuluvat ovat yleensä todella sitoutuneita työhönsä ja kiitollisia työpaikasta.

– He toivovat pitkiä työsuhteita ja pysyvämpää asemaa työelämässä, Anu Vanhatupa sanoo.

Jos henkilöllä ei ole juuri oikeanlaista täsmäosaamista, Hoivatien ammattilaiset auttavat selvittämään, mistä ja miten osaaminen saadaan.

– Täydennyskoulutus, oppisopimus, palkkatukihakemus, kuntalisä, työolosuhteiden järjestelytuki – mitä tahansa tarvitaan. Me olemme tukena kaikissa tilanteissa.

Työnantaja ei välttämättä huomaa, että työnhakijan taustalla on Hoivatien valmentaja.

– Asiakkaamme voivat olla hyvinkin itsenäisiä, mutta he saattavat silti tarvita itseluottamuksen vahvistusta ja sparrausta, Maria Joona mainitsee.

Olemme kaikki samassa veneessä

Työttömiä on nyt entistä enemmän ja työmarkkinat eivät vedä. Työnantajat eivät välttämättä tiedä, mitä kaikkia keinoja työllistämiseen on olemassa. Työnhakijoista osa voi työllistyä helposti, jos suhdanteet olisivat paremmat, ja osa tarvitsee erityistä tukea työllistyäkseen.

Hoivatie on yksi niistä tahoista, joka auttaa työnhakijoita ja työnantajia kohtaamaan toisensa.

– Ehkei kannattaisi nähdä tilannetta vastakkaisuuksien kautta siten, että on työnantajia ja työhakijoita, tilaajia ja tuottajia. Olemme kaikki vastuussa tämän yhteiskunnan pyörittämisestä, Maria Joona ja Anu Vanhatupa pohtivat.

– Jokaisella on oikeus työhön, olipa työpanos 20 %, 60 % tai enemmän. On tärkeää tunnistaa ja tunnustaa osatyökykyisten työhalukkuus ja osaaminen, Maria Joona painottaa.

Anu Vanhatupa lisää, että myös maahanmuuttajataustaiset työnhakijat muodostavat vajaasti hyödynnetyn voimavaran.

– Monet heistä ovat kouluttautuneet Suomessa, osaavat jonkin verran kieltä ja tuntevat jo kulttuuria sekä työelämää.

Hoivatien arvot työantajana

Julkisuudessa puhutaan paljon työurien pidentämisestä ja ennenaikaisesta eläköitymisestä. Tehyn tuore tutkimus osoitti, että vain 10 % sote-alan nuorista uskoo jaksavansa työssä eläkkeelle saakka.

– Tämä muistuttaa meitä siitä, kuinka tärkeää on luoda mielekkäitä työympäristöjä, joissa työntekijät voivat tehdä työtä omilla vahvuuksillaan. Työnantajana toimimme vastuullisesti huolehtien siitä, että työ on merkityksellistä. Me Hoivatiellä huolehdimme omalta osaltamme sotealan pito- ja vetovoimasta, Maria Joona kertoo.

Teksti: Pasi Liimatta
Kuvat: Harri Tarvainen