Hoivatien Turussa sijaitsevan erityisyksikkö VillaAuran henkilökunta on erikoistunut autismikirjoon kuuluvien ja muiden arkeensa laaja-alaisesti erityistä tukea tarvitsevien lasten ja nuorten avustamiseen ja kuntouttamiseen. Jenniina Poimela on työskennellyt VillaAurassa ohjaajana lähes kuusi vuotta.

– Hain VillaAuraan heti sosionomiksi valmistumisen jälkeen. Kaikki työ oli uutta ja hain monipuolisesti eri työpaikkoja. Ennakko-oletuksia ei työn suhteen ollut. Työ oli jännittävää, koska minulla ei ollut kokemusta sijaishuollosta eikä laitosmaisessa ympäristössä työskentelystä. Tämä on osoittautunut äärimmäisen monipuoliseksi ja vaihtelevaksi työksi, Jenniina sanoo.

Lapset asuvat VillaAurassa vain tietyn ajan ja he muuttavat pois viimeistään täyttäessään 18 vuotta. Kehitysvammaisten lasten yksikössä eletään tavallista, vauhdikasta arkea ja siitä on pyritty tekemään mahdollisimman kodinomainen.

– Kun lapset muuttavat täysi-ikäisinä eteenpäin, mietin mitä lapsen haasteet ovat taloon tullessa olleet, ja mitä ne ovat lähtiessä. Lasten valtavat kasvutarinat ovat itsellekin merkityksellisiä asioita, sillä niissä näkee työn tulokset. Työn hyviä hetkiä ovat nimenomaan onnistumiset: kun lapsen kanssa opetellaan pitkään jotain haasteellista asiaa, keksitäänkin yhdessä keinot, millä pääsemme eteenpäin, Jenniina pohtii.

Työssä on myös haasteita ja kehitettävää.

– Olo tuntuu välillä kädettömältä, kun lapsella on isoja haasteita. Meillä on kuitenkin työskentelemässä monipuolinen tiimi, ja jos itseltä loppuu keinot, muilta saa aina apua.

Koska VillaAurassa on paljon erilaisia lapsia, saavat työntekijät kehittää itseään monella tasolla. Lapset saattavat esimerkiksi käyttää kommunikointiin muita keinoja tai välineitä kuin puhetta.

– Joillakin lapsilla on käytössä tabletti tai puhekansio kommunikointia varten. Osa lapsista on autisteja, ja heidän kanssaan toimitaan tietyllä tavalla. Jokaisen lapsen kohdalla tulee eteen sellaisia asioita, joiden kohdalla tulee oppia ja kehittää omaa tekemistä, Jenniina pohtii.

Arkea rytmittää noudatettavat päivärutiinit kuten esimerkiksi ruokailut ja illalla iltapesut. Lapsille ohjaajan työ on läsnäoloa.

– VillaAura on näiden lasten toinen koti. Ohjaajat touhuavat lasten kanssa mitä milloinkin ja yritämme olla heille avuksi ja läsnä silloin, kun he sitä tarvitsevat ja kaipaavat. Lapset ovat meillä äärimmäisen vilpittömiä tunneilmaisuissaan eli kun he ovat hyvällä tuulella, se todellakin näkyy. Lapset eivät pelaa tunteilla ja siinä, miten he kohtaavat ohjaajan, tulee esiin koko tunneskaala ilman peittelyitä, Jenniina sanoo.

Merkityksellistä työssä jaksamisen ja onnistumisen kannalta on huumorintajuinen työyhteisö ja luottamus työkavereihin.

– Meillä on nauravainen ja hyväntuulinen työporukka. Työyhteisö on tässä työssä voimavara.

Työssä viihtymiseen vaikuttaa myös se, että työntekijät voivat vaikuttaa työhön.

– Päätämme tiiminä, miten arkea pyöritetään. Käymme aina lapsikohtaisesti läpi, mitä kannattaa tehdä toisin niin, että arki sujuu paremmin ja toimivammin. Kehitämme uusia keinoja työskennellä ja jaamme toinen toisillemme ideoita, pohdimme, ovatko ne toteuttamiskelpoisia vai ei, Jenniina miettii.

Jenniina kannustaa VillaAuraan tulevia uusia työntekijöitä: vanhoilta työntekijöiltä saa aina tukea, eikä oleteta, että uusi työntekijä tietää tai osaa kaiken heti.

– Lähdemme siitä, että kaikki on uutta. Virheitä voi tehdä ja pitää pyytää apua.

Uusilta työkavereilta Jenniina toivoo etenkin huumorintajua ja avoimuutta.

– Jos haluaa sopeutua työyhteisöön, on hyvä asennoitua huumorin kantavaan voimaan. Se on välillä hulluakin, ja voi tuntua uudesta työntekijästä jopa hurjalta, mutta siihen pääsee nopeasti sisälle. Peräänkuulutan avoimuutta, ennakkoluulottomuutta ja työhön tarttuvaa otetta. Aina voi lukea kirjoja ja tekstejä vaikka kuinka paljon, mutta jos ei tee työtä eikä tartu siihen, niin ei myöskään opi työn sisältöä. Toivonkin rohkeutta tarttua asioihin ja ymmärrystä siihen, että lapset ovat hieman erilaisia kuin perheissä asuvat lapset. Kehitysvamma tuo erityispiirteensä arkeen, mutta he ovat samalla tavalla lapsia kuin kaikki muutkin ja teini-ikäinen on aina teini-ikäinen, se voi vain näyttäytyä eri tavalla, Jenniina pohtii.

Työssä viihtymiseen vaikuttaa työyhteisön ja etujen lisäksi yksikössä asuvat lapset, jotka ovat vieneet vuosien mittaan Jenniinan sydämen.

– Jokainen uusi lapsi vie sydämen omalla tavallaan, Jenniina sanoo.

Työnantajan tarjoamista eduista erityisesti ePassi saa kiitosta.

– Meillä toimii työterveys hyvin ja tykkään ePassi-edusta. Kun tulin taloon, ePassille oli heti käyttökohde. Hevoset ja hevosurheilu eli este- ja kouluratsastus on mulle tärkeitä. Olen kustantanut Helsinki International Horse Show:n kaksipäiväisen lipun täysin ePassi-rahoilla, ja pääsin katsomaan jokunen vuosi sitten Apassionata-hevosshowta. Jos ePassi-rahaa jää, käytän ylijäämät leffaan, Jenniina nauraa.